Puheenaihe

Luovutaanko Suomessa kellojen siirtelystä? – tutkija jäisi pysyvästi kesäaikaan

AIKA Kellojen siirtelystä on enemmän haittaa kuin hyötyä, sanovat asiantuntijat.

Iltapäivän viimeisillä auringonsäteillä voi olla suuri merkitys kevätiltoina.

Katja Juurikko

Kun kesäaikaan siirrytään 25. maaliskuuta, sama tunnin valostuminen illalla olisi saavutettu muutenkin 18. huhtikuuta.

– Hyöty on noin kuukausi keväällä ja syksyllä, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Tiera Laitinen summaa.

Tosin aamusta siirretty valoisa tunti säilyy illassa pitkin kesää.

– Etenkin touko- ja elo–syyskuussa kesäajan ansiosta on valoisampaa pitempään.

Mikäli talvi- eli normaaliaikaan jäädään pysyvästi, aurinko laskee Helsingissä syyskuun puolivälissä kello 18.42 eikä 19.42.

Kesäajan merkitys on Laitisen mukaan kuitenkin suurempi Etelä- ja Keski-Euroopassa.

– Siellä auringonnousu vaihtelee pienen ajan sisällä. Eteläisimmässä Suomessa auringonnousun vaihtelu on kuusi tuntia vuodessa, ja kesällä on lähes ympäri vuorokauden valoisaa.

Tutkijalle riittäisi hyvin yksi aika. Jos Laitinen saisi valita, se olisi kesäaika.

– Kesäajan idea on, että päivänvalo saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin valveillaoloaikana. Ajatuksena on, että herääminen ajoittuisi auringonnousuun.

Elämämme on painottunut ilta-aikaan, jolloin olisi perusteltua, että valoisaa olisi mahdollisimman myöhään.

– Useimmat eivät nuku symmetrisesti kello 24:n molemmin puolin, vaan nukkuminen painottuu aamuun.

Kesäaikaan siirtyminen jakaa mielipiteitä. Yhden mielestä se sotkee unirytmin viikoiksi, toinen rakastaa kertaheitolla valoisammiksi muuttuneita kevätiltoja.

Ajan rukkaamisesta on tutkitusti terveydellistä haittaa. Kesäaikatutkimuksia on tehty maailmalla kymmeniä.

– Rytminmuutoksella on selkein vaikutus nukkumiseen, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Tunnin muutos häiritsee unta terveilläkin ihmisillä. Yöuni kevenee ja katkeilee muutaman vuorokauden ajan.

Vielä suurempi vaikutus on unettomuudesta ja masennuksesta kärsivillä, joilla siirtymä voi kestää pari viikkoa.

Kesäaikaan siirtyminen keväällä häiritsee etenkin iltavirkkuja.

– Suuri osa heistä ei saa kiinni uudesta aikataulusta koko kesänä, Partonen arvioi.

Aikataulumuutos rasittaa sydäntä ja verisuonia. Akuutteja sydäninfarkteja on todettu ilmaantuvan tavallista enemmän kesäaikamuutosten yhteydessä.

Käytännössä kesäajan haitat ovat pienet verrattuna esimerkiksi vuorotyöhön ja aikavyöhykkeet ylittävään matkusteluun.

Satavuotias keksintö

Kesäaikaa kokeiltiin maailmalla 1900-luvun alkupuolella.

Se yleistyi toisen maailmansodan jälkeen.

Suomessa kokeiltiin ensi kerran vuonna 1942.

Jatkuvassa käytössä kesäaika on ollut Suomessa vuodesta 1981.

Kesäaikaa säätelee EU.

Kesäajasta luopumista vauhditettiin kansalaisaloitteella.

Samaa ovat esittäneet suomalaiset europarlamentaarikot ja liikenneministeri.

Eduskunta pohtii aloitteen tekemistä luopumisesta Euroopan komissiolle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Vihaatko kesäaikaa? – Näin viisarien kääntelystä aiotaan nyt luopua Suomessa26.1.2018 14.55
Kellojen siirtämisessä voi piillä raju terveysriski – uusi suomalaistutkimus kiinnostaa maailmalla1.3.2016 19.15
Tutkimus: Univaikeudet vaaraksi sydämelle – 3 oiretta, joiden pitäisi soittaa hälytyskelloja17.5.2017 19.25

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu