Siipikarjan, käytännössä lähinnä broilerin, kulutus on lisääntynyt Suomessa jatkuvasti jo vuosikymmenten ajan. Broileria syödään nykyään lähes kolmekymmenkertaisesti 1970-lukuun verrattuna, eli noin parikymmentä kiloa henkeä kohti.
Ennen kasvissyönnin suosiota, broileri oli pääasiassa terveystietoisten kuluttajien valinta. Sen vaalea liha onkin kevyempää ja terveellisempää kuin punainen liha.
Varsinaisia terveysvaikutuksia broilerilla ei ole, kuten esimerkiksi kalalla, vaikkakin sen vitamiini- ja kivennäisainekoostumusta joskus kiitellään. Broilerinliha on myös punaista lihaa ympäristöystävällisempi valinta, jos tuottaja käyttää ruokinnassa vastuullisesti tuotettua soijaa. Broileria syödään edelleen siksi, että siitä saa maukasta, vähärasvaista ja proteiinipitoista ruokaa. Lisäksi se on erittäin kätevä raaka-aine, koska liha kypsyy nopeasti.
Broilerin hintakaan ei päätä huimaa, paitsi ehkä luomubroilerissa, jonka hinta on noin puolet korkeampi.
Murean broilerinlihan etu on myös sen monipuolisuudessa. Broileria voi kypsentää käytännössä kaikilla kypsentämismenetelmillä.
Suomalaisten rakastamat broilerisuikaleet taipuvat salaateista pata- ja keittoruokiin, laatikoista voileipiin.
Fileet, siipipalat ja koipireisipalat puolestaan ovat erinomaisia grillattuina, ja uunissa ne valmistuvat melkeinpä itsestään.
Broilerista valmistetun jauhelihan suosio on sekin kasvussa. Lähiaikoina kauppojen hyllyille ilmestyy uudenlainen jauheliha, jossa kolme neljännestä broileria ja neljännes naudanlihaa, jota on lisätty neljännes makua antamaan.
Mieto maku, monien mielestä olematon, on sekä broilerin etu että haitta. Miedon makunsa ansiosta broilerinliha on käyttökelpoinen raaka-aine missä tahansa makumaailmassa. Ilman kunnon mausteita broileriaterian pelastaa vain laadukas liha ja täydellisesti onnistunut kypsennys, joka säilyttää lihan mehukkuuden.
Kasvisten kaverina broileri on takuuvarma valinta. Lihan murea koostumus ja keveys saavat sen sulautumaan kasvisten joukkoon ongelmitta. Broilerin joustavuuden raaka-aineena todistaa myös reseptiikka, jossa siihen yhdistetään katkarapuja ja muita mereneläviä. Näistä tunnetuin lienee espanjalainen perinneruoka paella.
Broileri
Broileri on lihantuotantoon kasvatettu kana tai kukko, joka on jalostettu kasvamaan nopeasti untuvikosta teuraskokoiseksi linnuksi.
Broilerit on jalostettu eri kanaroduista kuin munijakanat.
Ensimmäiset jalostuskokeilut lihantuotantoon tarkoitetusta kananpoikasesta tehtiin 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa, jossa varsinainen tuotanto käynnistyi 1926.
Suomessa broilerituotanto alkoi vuonna 1959 ja nykyisin syötävä kananliha on peräisin lähes pelkästään broilerirotuisista kanoista.
Kansallinen laatujärjestelmämme turvaa broilereiden elämää kasvatuksen kaikissa vaiheissa.
Jo broilereiden isovanhemmat tuodaan Suomeen ja kasvatetaan tautiriskien minimoimiseksi karanteenissa.
Vuonna 2015 Suomessa kasvatettiin lihaksi 117,1 miljoonaa lintua, kun luku oli vuonna 2005 noin 55 miljoonaa lintua.
Suomessa on noin 230 broileritilaa, joista noin 40 on jalostustiloja. Keskimäärin yhdellä tilalla on noin 60 000 broileria.
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
Ohjeista tulee 4 –6 annosta
kanakeitto
600 g broilerinlihaa
1,5 l vettä
2 rkl oliiviöljyä
1 kanaliemikuutio
4 porkkanaa
puolikas purjo (tumma osa)
6 perunaa
2 rkl raastettua inkivääriä
1 sitruuna
3 valkosipulinkynttä
2 chiliä
2 tl kurkumaa
2 tl currya
2 tl suolaa
1 rkl hunajaa
ruukullinen tuoretta korianteria
Pese ja pilko kasvikset, ja tarvittaessa liha, jos et ole ostanut suikaleita. Kuumenna öljy kattilassa, ruskista lihapalat ja kuullota sipulit. Jos liha takertuu kattilan pohjaan, raaputa sitä lastalla ruskistamisen lomassa.
Lisää vesi, mausteet ja liemikuutio. Anna kiehahtaa.
Lisää inkivääri, hunaja ja sitruunan lohkot. Anna keiton kiehua hiljalleen kasaan, kunnes perunat ja porkkanat ovat kypsiä.
Tarjoile silputun korianterin kanssa.
kookoskana
600 g broilerin rintafileitä
2 rkl ruokaöljyä
2 porkkanaa
2 rkl punaista thaicurrytahnaa
2 valkosipulinkynttä
2 punaista chiliä
1 rkl osterikastiketta
3 rkl soijakastiketta
1 prk (225 g) bambunversoja
150 g sokeriherneitä
1 dl cashewpähkinöitä
1 prk ( 400 ml) kookoskermaa
1 dl vettä
Leikkaa liha ja porkkanat suikaleiksi, pilko valkosipuli. Kuumenna öljy (wok)pannulla, lisää lihat, porkkanat, valkosipuli ja currytahna. Paista kovalla lämmöllä, kunnes lihat ovat kypsyneet. Lisää loput mausteet ja maustekastikkeet. Sekoita hyvin. Lisää kookoskerma (huuhtele purkki desillä vettä ja lisää sekin joukkoon), bambunversot ja sokeriherneet. Paista edelleen kovalla lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes porkkanat ovat kypsiä. Lisää lopuksi pähkinät.
Tarjoile keitetyn riisin kanssa.
tomaattikana
6 broilerin rintafilettä
3 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
1 prk (400 ml) tomaattimurskaa
150 g ranskankermaa
1 rkl välimerellistä yrttiseosta
2 tl suolaa
rouhittua mustapippuria
Lämmitä uuni 220-asteiseksi. Kuumenna paistinpannulla puolet öljystä. Lisää kolme fileetä ja pilkotut valkosipulit. Paista fileet molemmin puolin pinnaltaan kullanruskeiksi. Nosta fileet uunivuokaan ja paista loput fileet. Laita kaikki fileet uuniin kymmeneksi minuutiksi (ripottele niille ensin hieman suolaa) ja valmista kastike.
Kaada paistinpannulle tomaattimurska, ranskankerma ja mausteet. Sekoita hyvin ja anna kiehahtaa. Laske lämpötilaa ja ota fileet uunista. Nosta ne pannulle kastikkeen joukkoon ja anna muhia miedolla lämmöllä noin kymmenen minuuttia. Tarjoile esimerkiksi uunissa paistettujen perunalohkojen, porkkanan ja paprikan kanssa.
Vinkki! Paloitellut uunivihannekset (päälle oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria) paistuvat pellillä noin 20 minuutissa, ja lisäksi niitä kannattaa paistaa grillivastuksella vielä kymmenisen minuuttia rapean pinnan saamiseksi.
Reseptit: Crista Lassfolk-Feodoroff