Ruoka

Kolme helppoa broileriherkkua: keittoa flunssapeikoille, tulista thaikanaa ja kanaa kermakastikkeessa

RUOKA Nopeasti kypsyvät broileriruuat ovat punaista lihaa kevyempi vaihtoehto.

Kermainen tomaattikastike, valkosipuliöljyssä paistetut broilerin rintafileet ja uunivihannekset sopivat niin arkiruuaksi kuin juhlavammalle aterialle.

Tiina Kovanen-Bergman

Flunssapeikon kanakeitto on oiva apu toipilaalle, mutta omiaan myös pakkaspäivän lämmikkeenä.

Tiina Kovanen-Bergman

Tulisen thai kookoskanan valmistuksessa voi suoristaa mutkat ostamalla valmiita liha- ja kasvissuikaleita.

Tiina Kovanen-Bergman

Kermaisessa tomaattikastikeessa on rintafileiden hyvä muhia.

Tiina Kovanen-Bergman

Siipikarjan, käytännössä lähinnä broilerin, kulutus on lisääntynyt Suomessa jatkuvasti jo vuosikymmenten ajan. Broileria syödään nykyään lähes kolmekymmenkertaisesti 1970-lukuun verrattuna, eli noin parikymmentä kiloa henkeä kohti.

Ennen kasvissyönnin suosiota, broileri oli pääasiassa terveystietoisten kuluttajien valinta. Sen vaalea liha onkin kevyempää ja terveellisempää kuin punainen liha.

Varsinaisia terveysvaikutuksia broilerilla ei ole, kuten esimerkiksi kalalla, vaikkakin sen vitamiini- ja kivennäisainekoostumusta joskus kiitellään. Broilerinliha on myös punaista lihaa ympäristöystävällisempi valinta, jos tuottaja käyttää ruokinnassa vastuullisesti tuotettua soijaa. Broileria syödään edelleen siksi, että siitä saa maukasta, vähärasvaista ja proteiinipitoista ruokaa. Lisäksi se on erittäin kätevä raaka-aine, koska liha kypsyy nopeasti.

Broilerin hintakaan ei päätä huimaa, paitsi ehkä luomubroilerissa, jonka hinta on noin puolet korkeampi.

Murean broilerinlihan etu on myös sen monipuolisuudessa. Broileria voi kypsentää käytännössä kaikilla kypsentämismenetelmillä.

Suomalaisten rakastamat broilerisuikaleet taipuvat salaateista pata- ja keittoruokiin, laatikoista voileipiin.

Fileet, siipipalat ja koipireisipalat puolestaan ovat erinomaisia grillattuina, ja uunissa ne valmistuvat melkeinpä itsestään.

Broilerista valmistetun jauhelihan suosio on sekin kasvussa. Lähiaikoina kauppojen hyllyille ilmestyy uudenlainen jauheliha, jossa kolme neljännestä broileria ja neljännes naudanlihaa, jota on lisätty neljännes makua antamaan.

Mieto maku, monien mielestä olematon, on sekä broilerin etu että haitta. Miedon makunsa ansiosta broilerinliha on käyttökelpoinen raaka-aine missä tahansa makumaailmassa. Ilman kunnon mausteita broileriaterian pelastaa vain laadukas liha ja täydellisesti onnistunut kypsennys, joka säilyttää lihan mehukkuuden.

Kasvisten kaverina broileri on takuuvarma valinta. Lihan murea koostumus ja keveys saavat sen sulautumaan kasvisten joukkoon ongelmitta. Broilerin joustavuuden raaka-aineena todistaa myös reseptiikka, jossa siihen yhdistetään katkarapuja ja muita mereneläviä. Näistä tunnetuin lienee espanjalainen perinneruoka paella.

Broileri

Broileri on lihantuotantoon kasvatettu kana tai kukko, joka on jalostettu kasvamaan nopeasti untuvikosta teuraskokoiseksi linnuksi.

Broilerit on jalostettu eri kanaroduista kuin munijakanat.

Ensimmäiset jalostuskokeilut lihantuotantoon tarkoitetusta kananpoikasesta tehtiin 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa, jossa varsinainen tuotanto käynnistyi 1926.

Suomessa broilerituotanto alkoi vuonna 1959 ja nykyisin syötävä kananliha on peräisin lähes pelkästään broilerirotuisista kanoista.

Kansallinen laatujärjestelmämme turvaa broilereiden elämää kasvatuksen kaikissa vaiheissa.

Jo broilereiden isovanhemmat tuodaan Suomeen ja kasvatetaan tautiriskien minimoimiseksi karanteenissa.

Vuonna 2015 Suomessa kasvatettiin lihaksi 117,1 miljoonaa lintua, kun luku oli vuonna 2005 noin 55 miljoonaa lintua.

Suomessa on noin 230 broileritilaa, joista noin 40 on ja­los­tus­tiloja. Kes­ki­määrin yhdellä ti­lal­la on noin 60 000 broi­le­ri­a.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu