Puheenaihe

Etninen eriytyminen lisääntyy Helsingissä – "Näkyy voimakkaimmin lapsissa"

Syntyperä määrittelee usein lapsen asuinalueen. Kuvituskuva.

Riitta Ketola

Syntyperä määrittelee usein lapsen asuinalueen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän tutkimuksen mukaan asuinalueiden etninen eriytyminen on kaupunkiseuduilla edelleen vähäistä, mutta lisääntymässä. Etninen eriytyminen on vahvempaa lapsilla kuin työikäisellä väestöllä.

– Lasten voimakkaampi eriytyminen saattaa kertoa siitä, että etenkin suomalaistaustaiset lapsiperheet muuttavat pois alueilta, joilla asuu paljon ulkomaalaistaustaisia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen.

Tutkimus keskittyi keskuskaupunkeihin eli Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Tutkimuksen mukaan asuinalueiden etninen eriytyminen on lisääntynyt hieman niistä kaikissa ja on vahvinta Turun alueella. Tulotason mukainen eriytyminen on puolestaan vahvistunut Turun ja Tampereen seuduilla.

– Etninen ja tulotason mukainen eriytyminen seuraavat osin toisiaan, mutta eivät ole täysin päällekkäisiä ilmiöitä, Kauppinen toteaa.

THL:n mukaan pienituloiset asuvat kaikilla tutkituilla kaupunkiseuduilla aiempaa harvemmin omistusasunnossa. Suurituloilla omistusasuminen on puolestaan lisääntynyt. Keskuskaupungeissa eli Helsingissä, Tampereella ja Turussa myös keskituloiset asuvat yhä harvemmin omistusasunnossa.

– Erojen kasvu omistusasumisessa saattaa johtua asumisen kallistumisesta näillä seuduilla. Valinnanvaran vähentyminen asunnon suhteen voi puolestaan vahvistaa alueellista eriytymistä, Kauppinen sanoo.

Aikaisemmin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on selvittänyt, että peruskoulujen väliset maine-erot vaikuttavat merkittävästi asuntojen hintoihin Helsingissä ja lisäävät siten taloudellista eriytymistä. Helsingin Uutiset kertoi asiasta neljä vuotta sitten.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu