Itä-Helsingin kiusaamiskohu: Tutkija ei pidä lapsia aiempaa väkivaltaisempina – "Nollatoleranssi on päiväkotimaailmassa vaikeaa"

Tutkijan mukaan kiusaaminen näyttäytyy päiväkodissa useimmiten sivuun jättämisenä. Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen

Kasvatustieteen tohtori, tutkija ja lastentarhanopettaja Laura Repo on työskennellyt varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtävissä 20 vuotta ja tehnyt väitöskirjan kiusaamisesta ja sen ehkäisystä varhaiskasvatuksessa. Väitöskirja on vuodelta 2015.

Laura Repo

HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN  Nollatoleranssi päiväkotimaailmassa on vaikeaa, tutkija myöntää, koska lapset vasta harjoittelevat erilaisia taitoja. Kiusaaminen voidaan silti kitkeä.

Päiväkoti-ikäisten lasten väkivaltainen käytös on puhuttanut, kun Helsingin Uutiset (HU 7.4.) kertoi itähelsinkiläisen päiväkodin eskariryhmän tilanteesta. Osa 6-vuotiaiden vanhemmista on jättänyt jopa viemättä lapsia hoitoon, koska muutamalla ryhmän lapsista on ollut väkivaltaista käytöstä muita kohtaan. Päiväkoti ei vanhempien mukaan ole saanut tilannetta aisoihin. Päiväkodissa on sittemmin aloittanut yksi hoitaja lisää.

Väitöskirjassaan kiusaamista ja sen ehkäisyä varhaiskasvatuksessa tutkinut kasvatustieteen tohtori, tutkija ja lastentarhanopettaja Laura Repo ei pidä tarhaikäisiä aiempaa väkivaltaisempina.

– Meillä ei ole sellaista tutkimusnäyttöä, että niin voisi sanoa. Päiväkoti-ikäisten lasten kiusaaminen näyttäytyi aika samanlaisena kuin koululaistenkin. Yleisin kiusaamisen muoto on jättää joku porukan ulkopuolelle systemaattisesti.

Tyypillistä päiväkoti-ikäisten keskuudessa on se, että lapsi kokee ensin tulleensa kiusatuksi, minkä vuoksi hän itse kiusaa muita. Käyttäytyminen vähenee kouluikään tullessa.

– Erityistä tukea tarvitsevat lapset kiusaavat toisia muita useammin ja tulevat myös kiusatuiksi muita useammin. Maahanmuuttajataustaiset lapset tulevat suhteessa useammin kiusatuiksi, mutta eivät kiusaa sen enempää kuin kantaväestön lapset, Repo kertoo.

Rankaisemalla lapsia päiväkotien henkilöstö ei saanut kiusaamista loppumaan, todetaan väitöskirjassa.

Vaikka tutkimusnäyttöä väkivaltaisuuden lisääntymisestä ei ole, on keskustelu aiheesta lisääntynyt.

– Voisi ajatella, että kun siitä on puhuttu, asiaan puututaan ja se myös huomataan. Nyt kiinnitetään ehkä aiempaa enemmän huomiota siihen, että lasten aggressiivinen käyttäytyminen ei ole ok.

Repo arvelee, että ongelmat kasaantuvat tietyille lapsille, joiden sosiaalisissa taidoissa on vielä puutteita. Kun ongelmat kasaantuvat, tilanteetkin kärjistyvät.

Päiväkoti-ikäisten leimaaminen väkivaltaisiksi keskustelussa on tutkijan mukaan vaarallista. Katseet tulisi kääntää ympäristöön.

– Kukaan lapsi ei synny väkivaltaiseksi tai ilkeäksi. Ympäristö mahdollistaa sen riskin. Katse tulee suunnata aina ympäristöön, että miten se toimii. Nollatoleranssi päiväkotimaailmassa on vaikeaa, koska lapset vasta harjoittelevat erilaisia taitoja.

– Toisaalta on vaikeaa puhua koko asiasta niin, ettei muiden lasten vanhempien kokemusta väheksyisi.

Kun väkivaltaisuutta ilmenee, kierre tulee nopeasti saada poikki.

– Jos lasta rangaistaan toisia loukkaavasta kohtelusta, oppiiko lapsi sillä tavoin, että miten toisten kanssa ollaan? Repo heittää kysymyksen ilmaan.

Kiusaava lapsi tarvitsee tiiviisti aikuisen tukea ja ehkä pienempää ryhmää. Lapselle opetetaan pikkuhiljaa keinoja, miten toimia, kun alkaa keittää.

– Joka kerta, kun lapsi yrittää käydä päälle, aikuinen puuttuu asiaan ja sanoo, että näin ei voi käyttäytyä. Lapsille tulee opettaa muunlaisia tapoja toimia. Jos tällainen jää hoitamatta, niin kyllähän se sinne kouluun siirtyy. Roolit jäävät päälle. Kiusaaminen saadaan kyllä loppumaan, jos halutaan. Se vie tietenkin resursseja.

Positiivisella palautteella on suuri merkitys. Repo ei ota kantaa yksittäisen päiväkodin tilanteeseen, vaan puhuu ilmiöstä yleisesti.

Tutkija suhtautuu kriittisesti keskusteluun hukassa olevasta vanhemmuudesta.

– Suhtaudun väitteeseen erittäin kriittisesti. Uusimpien selvitysten mukaan vanhemmat ovat runsaasti lastensa kanssa ja tekevät yhdessä esimerkiksi koulutöitä. Se että vanhemmuus on hukassa, tuntuu myytiltä. Nykyisin vanhemmat osaavat myös vaatia perusteluja päiväkodin toiminnalle.

Entä millä mielin Repo on seurannut keskustelua päiväkoti-ikäisten väkivaltaisuudesta ja sen lisääntymisestä?

– Onhan se todella surullista. Minulla on sellainen käsitys, että päiväkodit tekevät pääsääntöisesti hyvää työtä. Tällaisiin täytyy suhtautua yksittäisinä tapauksina. Ymmärrän, että vanhemmillakin on hätä ja huoli. Heillä on velvollisuuskin vaatia, että tilanne hoidetaan. Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa johtaa toisen lapsen ja perheen entistä pahempaan asemaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kaupunki tutkii toimintaa

Helsingin Uutiset (HU 7.4.) kertoi viime viikolla Mellunmäessä sijaitsevan päiväkodin tilanteesta.

Osa vanhemmista on jo viime syksystä alkaen ollut huolissaan päiväkodin eskariryhmässä olevasta muutamasta lapsesta, jotka vanhempien mukaan terrorisoivat sekä sanallisesti että käytöksellään muita eskariryhmän lapsia.

Vanhemmat ovat jättäneet jopa viemättä lapsiaan esikouluun.

Vanhemmat harkitsevat valituksen tekemistä päiväkodin toiminnasta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avi).

Kaupunki ilmoitti maanantaina lähettämässään tiedotteessa, että se alkaa tutkia päiväkodin toimintaa.

Written by:

Sanna Jompero

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Helsingin Uutiset kertoi viikonloppuna rajusta päiväkotiväkivallasta – uusi hoitaja aloitti maanantainaRaju kiusaaminen jatkunut pitkään eskarissa Itä-Helsingissä – osa vanhemmista on jättänyt viemättä lapsiaan hoitoon