Elias-karhun tarina: Tassutteli ihmisten kanssa ja tapasi ehkä Norjan kuninkaan – mutta oliko karhu Karjalan lahja ylipäällikölle?

Laaksojen perhealbumissa on kuva Eliaksesta pikkupojan sylissä. Olisiko kuvan poika kenties Henrik Rosenholm, jonka sänkyyn pennun kerrotaan kerran yöllä kömpineen?

anton.soinne@media.fi

Nurmijärveläisellä Reino Laaksolla on perimätiedosta poikkeava käsitys siitä, miten Elias-karhu saapui päällystökoululle Tuusulaan.

anton.soinne@media.fi

Norjan kuningas Haakon VII vieraili kesällä 1928 päällystökoululla ja pystytti vierailun kunniaksi koulun pihalle hennon kuusentaimen, jonka Elias kävi kuninkaan vierailun jälkeen repimässä maasta.

anton.soinne@media.fi

Otto Laakso pääsi päällystökoululle Tuusulaan autonkuljettajaksi 19-vuotiaana pian sen jälkeen, kun oli saanut ajokortin.

anton.soinne@media.fi

ELÄIMET Elias-karhu hauskuutti Korkeasaaren eläintarhan vieraita 1930-luvulla. Siten ennen se ehätti tassutella vapaana Suojeluskuntain päällystökoululla Tuusulassa.

Perimätiedon mukaan suojeluskuntain ylipäällikkö Lauri Malmberg sai Eliakseksi nimetyn orvon karhunpennun lahjaksi keväällä 1928 Loimolan suojeluskunnalta Laatokan Karjalasta.

– Ei taida pitää paikkaansa, Reino Laakso hymähtää.

Hän kuuli pikkupoikana isältään toisenlaisen tarinan.

– Isän kertoman mukaan hän sekä kaksi muuta kaveria löysivät pennun ja salakuljettivat sen päällystökoululle, jossa koulun emännät ruokkivat sitä.

Kovin pitkään salaisuus ei säilynyt, sillä utelias pentu laajensi pian reviiriään ja tassutteli vapaana päällystökoulun pihapiirissä tuttuja ihmisiä seuraillen.

Reino Laakson isä Otto työskenteli suojeluskuntain päällystökoululla Tuusulassa vuosina 1924–1930.

– Autonkuljettajana ja asentajana, Laakso tarkentaa.

Laaksojen perhealbumissa on valokuvia paitsi nuoresta Otosta myös pikkuisesta karhunpennusta samoin kuin Norjan kuningas Haakon VII:stä, joka vieraili päällystökoululla kesäkuussa 1928 eli pian sen jälkeen, kun Elias oli koululle tuotu.

Korkeasaareen syyskuussa 1928."

Kesän aikana Elias kasvoi. Kun päällystökoulun naiset alkoivat pelätä sitä, karhu siirrettiin Hyrylän varuskuntaan ja edelleen Korkeasaareen, minne sen kerrotaan saapuneen syyskuussa 1928.

– Silläkin reissullla isä kertoi olleensa mukana, Reino Laakso sanoo.

Eliaksen saapumisesta Korkeasaareen oli mennyt yli kaksi vuotta, kun Otto Laakso sai paikan autonkuljettajana Keravan Panimolta.

Naimisiin hän meni vuonna 1932. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista Reino-poika vuonna 1937.

– Asuttiin Panimon yläkerrassa. Isä ajoi olutlastissa Panimon kuorma-autoa pitkin poikin Etelä-Suomea.

Reino Laakso epäilee, että vuosikymmen ehti vaihtua ennen kuin hän pääsi ensimmäisen kerran Korkeasaareen ja näki karhun, josta isä oli puhunut.

– Se asui Karhulinnassa, jonka edessä olevassa kiviaidassa oli metallilaatta ja laatassa karhun nimi. Ei se nyt ihan ikimuistoinen hetki ollut. Eläintarhassa oli muitakin pikkupoikaa kiinnostavia eläimiä.

Sen Reino Laakso muistaa, että Eliaksella oli seuranaan toinen karhu. Muistikuva pitänee paikkansa, sillä Eliaksesta ja sen viisi vuotta nuoremmasta asuinkumppani Maijasta on olemassa kuva, jossa ne nojailevat kylki kyljessä Karhulinnan kaltereihin.

Vaikka kuva on otettu syksyllä 1931, karhupariskunta eleli kaiketi yhdessä vielä kymmenkunta vuotta myöhemmin.

Ruskeakarhut elävät 30-vuotiaiksi, tarhaoloissa jopa kymmenenkin vuotta pidempään.

– Tuskin kuitenkaan siihen aikaan, Korkeasaaren tiedottaja Mari Lehmonen epäilee.

Eläinten olosuhteet ja hoito olivat tuolloin paljon vaatimattomampia kuin nykyään.

Tietoa Eliaksen elinajasta ei Korkeasaaressa ole – ei enää, sillä 1990-luvulla eräs eläintarhan työntekijöistä nakkasi vanhat eläinkortistot roskiin.

– Todella harmi. Eläimistä kysellään ja etenkin karhuista tulee paljon tiedusteluja, Lehmonen kertoo.

Laaksollakaan ei ole muistikuvaa siitä, milloin Elias kuoli.

– Kyllähän sekin päivä tietysti tuli, ettei Eliasta enää ollut sillä jokakesäisellä Korkeasaaren käynnillä – ja jos en ihan väärin muista, sen kuolemasta kirjoitettiin Helsingin Sanomissa, Laakso juttelee.

Jos häntä jokin harmittaa, niin se, ettei tullut pikkupoikana kyselleeksi karhusta tarkemmin.

Olipa Eliaksen kuolinvuosi mikä tahansa, varmaa on, ettei Otto Laakso ollut enää Keravan Panimolla töissä, sillä jo vuonna 1938 hän oli siirtynyt Tie- ja vesirakennushallituksen palvelukseen, josta jäi eläkkeelle 1968.

Eikä pudonnut omenakaan kovin kauas puusta, sillä autot veivät myös pojan. Hän perusti Kuljetusliike Reino Laakso Oy:n, joka on yhä olemassa.

– Pojat hoitavat, eläkkeelle jäänyt nurmijärveläinen isä-Laakso sanoo.

Elias-karhusta kertoi ensin Keski-Uusimaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Korkeasaari täyttää ensi vuonna 130 vuotta

Vuonna 1889 perustettu Korkeasaari on yksi maailman vanhimmista eläintarhoista. Se viettää ensi vuonna perustamisensa 130-vuotistaivalta.

Ensimmäiset ruskeakarhut saapuivat saareen jo vuonna 1888 eli vuotta ennen eläintarhan virallista perustamista.

Eläintarhan alkutaipaleen karhuista muistuttavat yli satavuotiaat, 1900-luvun alussa rakennetut Karhulinnat, jotka ovat arkkitehtuuriltaan hienoja, mutta eläintiloina nykymittapuun mukaan kelvottomia.

Nykyisessä Karhulinnassa asuu kaksi karhua, vuonna 2001 Ähtärissä syntynyt emo sekä sen vuonna 2006 syntynyt tyttöpentu. Karhut nukkuvat talviunta sisätiloissa omissa pesäkopeissaan marraskuulta maaliskuun alkuun.

Written by:

Riitta Suomalainen

Ota yhteyttä