Puheenaihe

Itähelsinkiläisen koulun opettajan suora tilitys: "Osa oppilaista ei opi edes perusasioita, opettajat repivät itsestään viimeisiä jaksamisen rippeitä"

Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen / Arkisto

Helsinkiläisten koulujen oppilaat ja opettajat voivat nyt pahemmin kuin koskaan. Jatkuvasti paisuvien luokkakokojen, oppimateriaalipulan ja työuupumuksen seassa kompastelevat opettajat joutuvat opettamaan oppilaita, joista huomattava osa ei opi edes perusasioita.

Ongelmista kertoo Itä-Helsingissä ala-asteen erityisluokanopettajana työskentelevä Elina Tuomi, 31, uusimmassa kouluaiheisessa blogissaan, joka on kelle tahansa väkevää luettavaa.

– Numerot ja tilastot eivät kerro siitä ahdingosta, jossa suomalaiset kasvatuslaitokset ovat. Kouluja yhdistetään vaikka ei pitäisi, kirjoihin ei ole rahaa ja opettajia vaaditaan opettamaan opetussuunnitelman mukaan, johon ei ole resursseja. Rikomme lakia päivittäin ja ketään ei kiinnosta, Elina Tuomi muistuttaa.

Tasa-arvoinen koulutus on nyky-Suomessa vitsi."

Tuomi on työskennellyt opettajana seitsemän vuotta, joista suurimman osan Kontulan ja Vuosaaren kouluissa. Hänen mukaansa seitsemässä vuodessa on tapahtunut paljon negatiivista kehitystä.

– Tasa-arvoinen peruskoulu on vitsi. Koulutus ei ole kaikille ilmaista, laadukasta ja lasten ihmisoikeuksien arvoista, Tuomi lataa edelleen.

– Totuus on se, että itkua silmästään vääntävät pedagogit repivät viimeisiä jaksamisen rippeitä huonosti järjestettyjen atk-laitteiden keskellä, toimimattoman sosiaalihuollon ja väsyneiden huoltajien ristipaineessa, jossa maailman absurdein opetussuunnitelma eriarvoistaa aivan uskomattamalla tavalla ison osan tämän maan tulevaisuutta.

Tuomi ihmettelee, mitä arjesta kertoo se, että opettajat puhuvat avoimesti työpsykologikäynneistä, työnohjauksen tarpeesta ja väkivallan uhasta kuin kaikki olisi osa hyvin tavallista, sujuvaa arkea.

– Kukaan ei edes odota, että meidän arvovaltaista tietämystämme kuunneltaisiin päätöksenteossa. Milloin tästä tuli normaalia?

Millä opetamme lapsia, jos meiltä viedään kaikki välineet?"

Tuomi kertoo Helsingin Uutisille, että opettajilla ei nykyisellään ole riittävästi opetusvälineitä – esimerkiksi dokumenttikameroita pohditaan nyt poistettaviksi opettajilta.

Dokumenttikamera on muun muassa kirjojen ja muiden asiakirjojen tai esineiden kuvaamiseen tarkoitettu digitaalinen kamera, joka kuuluu olennaisena osana peruskoulujen ja lukioiden audiovisuaaliseen varustukseen.

– Minä ainakaan en yksinkertaisesti pysty opettamaan oppilaita ilman dokumenttikameran apua. Millä ihmeellä me opetamme valtavissa koulussa, valtavia opetusryhmiä, entistä pahoinvoivampia, luku- ja kirjoitustaidottomia lapsia, jos meiltä viedään viimeisetkin työvälineet?

– Viestimmekö savumerkein ja raahaamme varastosta sädesienten kuorruttamat vanhat piirtoheittimet, jotka toimivat viimeksi silloin kun peruskorjattu koulu ei ollut vielä niin homeessa? Tuomi ihmettelee.

Huonovointisuuden kierrettä on vaikea katkaista."

Nykyinen meno kouluissa ei Tuomen mukaan suinkaan enteile hyvää tulevien vuosien varalle.

– Pelkään suuresti sitä, että nyt kouluissa ajaudutaan samaan tilanteeseen kuin mihin 1990-luvun lama kouluja johti, siis eriarvoisuuden kasvuun. Jo nyt luokissa näkyy se, että osa oppilaista ei opi edes perusasioita – ja kun nämä oppilaat aikuistuvat, huonovointisuuden kierrettä on hyvin vaikea katkaista, Tuomi kertoo Helsingin Uutisille.

Itä-Helsingissä on Tuomen mukaan runsaasti etenkin maahanmuuttajataustaisia perheitä, jotka eivät ole koskaan päässeet kiinni tähän yhteiskuntaan.

– Minä en mitenkään koe, että maan nykyinen hallitus arvostaisi koulutusta ja kasvatusta. Se ei yksinkertaisesti ole nykyisille päättäjille tärkeää. Nyt on vallalla hyvin kapitalistinen meno.

Peruskoulu ei toimi samoilla kriteereillä koko maassa."

Tuomen mukaan lapsilla ei ole niukilla resursseilla mahdollisuuksia kilpailla hyvästä tulevaisuudesta, jatkokoulutuspaikoista, työpaikoista tai onnellisuudesta muiden kanssa.

– Meidän yhtenäinen peruskoulumme, kansan ylpeys ja maamme arvokkain vientivaltti ei toimi samoilla kriteereillä koko maassa. Kontulan kaltaisia paikkoja on muuallakin Suomessa, esimerkiksi Espoossa, Turussa ja Tampereella.

Myös opettajankoulutuksessa olevia tulisi Tuomen mukaan valmentaa kohtaamaan todellisuus.

– Eivät nykyiset opiskelijat tiedä, millainen tämä ala nykyisellään on. Päättäjillä on velvollisuus kertoa siitä, millaiseen ammattiin opiskelijat opettajiksi valmistuessaan joutuvat, Tuomi muistuttaa Helsingin Uutisten haastattelussa.

LUE MYÖS JATKOJUTTU: Apulaispormestari kommentoi: "Helsingissä ei ole yhtään koulua, jonne en omaa lastani laittaisi"

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Karu luku Suomesta: Jokaisesta koululuokasta 1–2 lasta on joutunut pahoinpidellyksi kotona12.4.2018 20.20
Karut tilastot koulukiusaamisesta julki: Tämä on Suomen synkin kunta – katso oman alueesi tilasto22.3.2018 13.30
Opettaja kirjoitti kirjan kiusaamisesta – "Yhteiskunnassa poljetaan heikompia, se heijastuu suoraan koulumaailmaan"14.8.2016 11.10
Parikymmentä lasta oireilee – Purkuun määrätyn koulun rehtori: "Väistötiloihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti"30.3.2018 08.15
Äidistä tuli poikansa kotiopettaja pakosta – Koulujen sisäilmaongelmat pakottivat vaihtamaan kaupunkia25.2.2018 19.35
Helsinki luopuu koulujen iltavahtimestareista – "Kaikki menee hyvin, paitsi sitten, jos ei mene"24.1.2018 18.50
Grahn-Laasonen haluaa jo ekaluokkalaiset opiskelemaan kieliä13.12.2017 16.19
Opettaja: Tätä on paljon puhuttu digiloikka – ”Oppilaat opettavat nyt itselleen matikat, fysiikat ja äikät”21.10.2016 19.20
Yhä useampi koulu ei jaa joulutodistuksia – numerotodistus voi lykkääntyä 8. luokalle21.12.2016 08.40
Opettajat kauhistuvat uutta opetussuunnitelmaa – Yle: "Tulokset uhkaavat romahtaa"16.12.2016 08.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu