Paikalliset

Myllypuron jätemäki jäi ilman hulppeaa puistoa

Myllypuron Alakiventielle on noussut 20 metriä korkea täyttömäki ja mäen rinteet on maisemoitu. Arkkitehtisuunnitelman mukainen puisto uupuu yhä.

Jani Jakonen

Myllypuron Alakiventien myrkkytalot on purettu ja paikalle on noussut näyttävä täyttömäki.

Entisen kaatopaikan kunnostus ja täyttömäen rakentaminen ovat nielleet niin paljon kaupungin varoja, että korkeatasoisen kaupunkipuiston rakentamiseen ei toistaiseksi ole löytynyt rahaa.

Puiston rakentaminen näyttää siirtyvän hamaan tulevaisuuteen.

– En tiedä yhtään, milloin puisto sinne tulee. Määrahoja ei ole ainakaan tällä hetkellä olemassa. Näin veikkaisin, että puisto ei ihan lähivuosina tule, kertoo projektipäällikkö Jouni Tenhunen rakennusvirastosta.

Kaupunki on markkinoinut Alakivenpuistoa yhtenä Myllypuron imagon kohottajana. Alueen maine koki kovan kolauksen, kun 1990-luvun lopulla paljastui, että useat asuinkerrostalot on rakennettu entisen, terveysriskejä aiheuttaneen kaatopaikan päälle.

Alakivenpuisto täyttömäkineen pohjautuu arkkitehdin laatimaan suunnitelmaan.

Sen mukaan täyttömäkeen ja sen ympäristöön muodostettavaan kaupunkipuistoon rakennettaisiin muun muassa led-valoja, jotka vaihtavat väriä sekä kymmenkunta huvimajaa. Toistaiseksi ei ole tietoa, lähdetäänkö puistosuunnitelmaa viemään karsittuna eteenpäin.

Tenhunen ei osaa arvioida, ovatko myllypurolaiset kovastikin pettyneitä puistohankkeen lykkääntymiseen.

Lähialueen asukkailta on sen sijaan tullut tyytyväistä palautetta, sillä osa asukkaista haluaisi jättää täyttömäen ja sen reunat nykyiselleen.

– Palautteen perusteella osa asukkaista toivoo sinne kovasti pulkkamäkeä. He eivät tykkää ollenkaan siitä, että sinne rakennettaisiin mitään, jotta pystyisi laskemaan pulkalla.

Myllypuron entisen kaatopaikan kunnostuksessa ja täyttömäen rakentamisessa vierähti melkein kymmenen vuotta. Hanke kohtasi erilaisia hankaluuksia, eikä niiltä vältytty viimeisimmässäkään vaiheessa, täyttömäen pintarakenneurakassa.

Pintarakenneurakan kustannusarvio nousi alkuperäisestä jopa 30 prosenttia 2,5 miljoonaan euroon.

– Kaatopaikka-alueen kunnostuksen ja täyttömäen rakentamisen muista kustannuksista en tiedä, koska en ole ollut niissä urakoissa mukana, Tenhunen toteaa.

Pintarakenneurakan kustannukset nousivat, koska urakassa jouduttiin korjaamaan vaurioitunutta pystyeristysseinää sekä rakentamaan pumppaamo. Lisäksi alueen kunnostuksessa käsiteltiin ennakoitua enemmän maamassa-aineksia.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kaatopaikan kunnostuksen ja täyttömäen rakentamisen kokonaiskustannukset nousivat yli 30 miljoonaan euroon.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu