Puheenaihe

Mopsit ovat suloisia, mutta kärsivät jatkuvasti – Kahden lyttykuonoisen omistaja Juulia kertoo, mitä mopsin ostajan pitää tietää

Juulia Vuojala rakastaa kolmea mopsiaan, mutta tiedostaa lajin kokeman kärsimyksen. Hän kehottaa mopsien ostoa harkitsevan miettivän tarkkaan ja suosivan rescue-koiria.

Toni Tervo

Kun Juulia Vuojala katsoo kahta koiraansa, tunteet ovat ristiriitaiset.

Toisaalta siinä on rakkaat lemmikit ja perheenjäsenet. Toisaalta siinä on kärsivät luonnonkappaleet, joita ei oikeastaan soisi olevan olemassa.

Vuojalan koirat ovat nimittäin mopseja. Rotua, jonka ongelmiin viime vuosina on herätty voimakkaasti.

Mopsit kärsivät vuosien jalostuksen myötä usein pahoista hengitysvaikeuksista ja useissa tapauksissa eivät myöskään pysty kunnolla esimerkiksi puhdistamaan itseään.

Vuojala tiedostaa ongelmat ja sanoo, että välillä on kauhea kuunnella esimerkiksi koirien rohisevaa hengitystä leikkien jälkeen.

– Mopseilla saattaa olla 24 tuntia päivässä päänsärkyä, mutta ne eivät kykene näyttämään sitä, vaan tottuvat elämään sen kanssa. Niillä on kaikki normaalipituisen kuonon kudokset, mutta ne ovat pakkautuneet pienempään tilaan, joka aiheuttaa lyttykuonoisten hengenahdistuksen erityisesti kuumassa. Brakykefaalisten rotujen edustajat ovat esimerkiksi lentokonekuolemien yläpäässä. Mopsin elämä ei ole normaalia koiranelämää.

Tässä vaiheessa lienee luonnollista kysyä miksi Vuojala sitten hankki mopseja?

– Olen pienestä asti pitänyt lyhytkuonoisista koirista, lapsuudenkodissani oli bokseri. En kuitenkaan halua, että maailmaan syntyy yhtään sellaista minun vuokseni, joten koirani Lola ja Dahlia sekä Mimosa ovat rescuekoiria. Heidät on pelastettu ja kotiutettu maailmalta koiratarhoilta ja kurjista oloista.

Hän kehottaa jokaista mopsia harkitsevaa miettivän asiaa kaksi kertaa.

– Välillä tuntuu, että suurin ongelma mopseissa on mopsien omistajat. Suhtautuminen asioista keskusteluun voi välillä olla tosi hyökkäävää ja ongelmia vähätellään. On kuitenkin faktaa, että se on liian pitkälle jalostettu koirarotu. Silti sen sanomisesta voi saada muiden mopsiomistajien vihat päällensä.

– Ei ole helppo ajatus, että oma koira kärsisi, vaikka vaikuttaa päällisinpuolin iloiselta. Haluan myös korostaa, että rodun tilanne ei ole toivoton, mopsien jalostustoimintaan kiinnitetään Suomessa huomiota, useat vastuulliset kasvattajat tekevät töitä sen eteen, että rotu saataisiin terveemmäksi.

Rescuekoirista on myös puhuttu Suomessa viime aikoina paljon ja toimintaan on suhtauduttu kriittisesti esimerkiksi muualta tuotujen koirien tautiriskin takia. Vuojala ymmärtää huolen, mutta kehottaa ihmisiä tutustumaan toimintaa harjoittaviin yhdistyksiin lähemmin.

– Esimerkiksi Viipurin Koirat -yhdistys on todella avoin toimintansa suhteen. Yhdistys ei anna koiria talouksiin, jossa on alle kouluikäisiä lapsia, prioriteetti on muutenkin huolehtia siitä, ettei sairaita koiria tuoda Suomeen. On myös paljon rotukoirien omistajia, jotka eivät tiedä, että koira pitää rokottaa koko elämän, myös pentuajan jälkeen. He, sekä esimerkiksi matkustelevat näyttelykoirat, voivat olla yhtälailla riski.

– Koirien antibioottiresistenssistä on myös ollut paljon puhetta, mutta lopulta saman resistenssin voit saada kaupasta ostamastasi broilerista tai itse matkustelemalla. Toivon, että keskustelu näistä asioista ei olisi niin yksinkertaisella tasolla kuin se on nyt.

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti on antibiioottireistenssistä eri mieltä.

–Venäjältä tuoduista tutkituista tescue-koirista lähes puolet oli antibiooteille resistenttien esbl-bakteerien kantajia. Muutamalla oli lisäksi kolistiiniresistenttejä bakteereja. Kolistiini on ihmisten hoidossa viimesijainen antibiootti, reservilääke tilanteisiin, joissa muut lääkkeet eivät enää tehoa. Tuontikoirien kautta bakteerin saaminen on huomattavasti todennäköisempää kuin broilerin lihasta sen saaminen. Broilerinlihasta 22 prosentissa on tutkimuksissa ollut resistenttejä kantoja, mutta ne eivät kestä kuumennusta, joten käytännössä riski on olematon jos keittiöhygienia on hyvää.

– Kotona oleilevat koira levittää bakteeria aivan eri tavalla. Ihmisten oma matkustelu on suuri riski resistenttien bakteerien suhteen, se on totta. Matkustelevien koirien ja tarhakoirien levittämien tautien riskien rinnastaminen on myös virheellistä, tarhaolosuhteissa tartuntapaine on aivan eri luokkaa kuin matkustellessa. Suurissa koiranäyttelyissä riskejä on perusmatkustelua enemmän, mutta näyttelyissä hygieniasta huolehtiminen  on silti helpompaa kuin tarhalla. 

Juttua muokattu 9.5. Lisätty Eläinlääkäriliton puheenjohtajan kommentit.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu