Ruoka

Äitienpäivä täyttää sata vuotta – Lahjaksi sopii sydämellinen ja kiireetön herkkuhetki

RUOKA Äitienpäivän kruunaa raikas brunssi ja komea kakku, joka koristellaan tuoreilla marjoilla.

Ensimmäistä äitienpäivää vietetiin Suomessa vuoden 1918 heinäkuussa. Perinteeksi on muodostunut hemmotella äitejä kukilla, korteilla ja herkuilla, suukkoja ja halauksia säästelemättä.

Tiina Kovanen-Bergman

Äiti on sana, joka lienee monen ihmisen elämän ensimmäinen ja viimeinen.

Rakas äiti on sanapari, jota taivutellaan parhaillaan tuhansiin kortteihin ympäri maan. Äitienpäivänä (13.5.) kortit annetaan ja saadaan, laitetaan talteen sydän äidinrakkaudesta pakahtumaisillaan. Niin se yleensä menee, sukupolvesta toiseen.

Juhlan kunniaksi äitejä halutaan hemmotella ja kiittää, eikä siihen tarvita timantteja tai sen suurempia fanfaareja.

Äitien sydämet sulavat jo itse tehdystä kortista ja kimpullisesta valkovuokkoja. Jos niiden lisäksi äiti pääsee vielä herkuttelemaan, on päivä täydellinen.

Herkut kannattaa valmistaa niin, että pienetkin lapset saavat osallistua. Pienten kätten jälki saa näkyä, se on äideistä vain suloista, vaikka kakku vaappuisi kaatumaisillaan.

On perheessä sitten tapana kantaa äidille aamiainen sänkyyn tai nauttia yhdessä kiireetön brunssi, tai molempia, on hyvä, jos tarjolla on raikasta juomaa, sekä makeaa ja suolaista syötävää.

Valttia ovat kaksi naisten kestosuosikkia: suklaa ja salaatit."

Juhlavuutta ruokiin saa kiinnittämällä hieman huomiota yksityiskohtiin. Jos tuoremehun puristaa itse, tai käyttää smoothieen tuoreita marjoja pakastemarjojen sijaan, äiti kyllä huomaa eron ja osaa arvostaa kaunista elettä.

Leipäpaloihinkin saa ujutettua rakkautta, kun tekee niistä piparkakkumuotilla sydämenmuotoisia. Jäljelle jääneen leipäkehikon voi hyödyntää paistamalla leipäkehikon pannulla ja kananmunan kanssa siten, että täyttää aukon kananmunalla.

Äitienpäivän tarjoiluissa valttia ovat myös kaksi naisten kestosuosikkia: suklaa ja salaatit.

Suklaata saa kylliksi koko päivän tarpeeseen, kun tekee äitienpäiväkakuksi helpon sokerikakkupohjan kaakaojauheella.

Kypsän kakun päälle kaadetaan kattilassa sulatettua ja kermalla notkistettua pähkinäsuklaalevitettä, joka saa valua reilusti yli, koska rouhea jälki on nyt kakuissa muotia.

Koko komeus raikastetaan tuoreilla marjoilla, joita kannattaa laittaa reipas määrä.

Jos vielä haluaa jotain lisää, marjojen lisäksi koristeluun sopivat pähkinät ja tarjolle voi vielä vispata kermavaahtoa.

Äideillä on yksi yleinen erityispiirre; terveellisen ruoan himo, joka tyydyttyy salaatilla.

Keväisen ja trendikkään salaatin saa, kun käyttää reippaasti hedelmiä vihannesten sijaan. Esimerkiksi avokadot, melonit, minttu, chili ja pähkinät muodostavat loistavan salaatin, joka sopii syötäväksi sellaisenaan tai lisukkeena aamusta iltaan. Kastikkeeksi riittää loraus oliiviöljyä ja tuore sitruunamehu.

Äitienpäivä omistettiin aluksi kaikille sisällissodassa

leskeksi jääneille tai poikansa menettäneille äideille

Äitienpäivä rantautui Suomeen Kotikasvatusyhdistyksen (nykyinen Vanhempainliitto), ja silloisen pääsihteerin Vilho Reiman johdolla. Pyrkimys oli omistaa päivä nimenomaan sisällissodassa leskiksi jääneille tai poikansa menettäneille äideille puoleen katsomatta. Reima halusi kutsua mukaan kaikki äidit ajatuksella, että myös ”vihollisenkin äidillä on äidin sydän”.

Ensimmäistä äitienpäivää vietettiin Alavieskan kansakoululla vain pari kuukautta kansalaissodan päättymisen jälkeen, heinäkuussa vuonna 1918. Seuraavana vuonna päivää kampanjoi myös Pelastusarmeija, ja syksyllä 1919 äitien juhlaa vietettiin jo sadoissa tilaisuuksissa ympäri vuoden.

Vuodesta 1920 päivää siirryttiin viettämään keväällä, alkuun toukokuun kolmantena sunnuntaina.

Lapsia ja nuoria kannustettiin ottamaan vastuuta äitienpäivän järjestämisessä ja äitien huomioimisessa. Jälkipolvia haluttiin muistuttaa, kuinka äidit, usein ilman minkäänlaista kiitosta, antoivat kaikkensa perheen ja lasten parhaaksi. Myös edesmenneiden äitien ja mummujen muistoa kehotettiin kunnioittamaan.

Kotikasvatusyhdistyksen rinnalle äitienpäivän julistukseen liittyivät myöhemmin monet muut järjestöt, kuten Valkonauhaliitto, nuoriso- ja raittiusseurat sekä Martat.

Maanlaajuiseksi tapahtumaksi muodostunut juhlapäivä siirrettiin opettajien aloitteesta toukokuun toiselle sunnuntaille vuonna 1927, jotta se ei ulottuisi liian lähelle koulujen kevätjuhlaa.

Vuonna 1947 äitienpäivästä tehtiin virallinen liputuspäivä.

Lähde: Vanhempainliitto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu