Paikalliset

Pilottipäiväkodissa muhii sukupuolivallankumous

Nicole ja Jennie Nerdrum olivat aamupäiväulkoilun aikana maansiirtohommissa. Heidän päiväkodissaan Folkhälsans barnträdgårdissa lapsia kannustetaan kokeilemaan erilaisia leikkejä. Heille halutaan opettaa, ettei sukupuolen tarvitse rajoittaa kiinnostuksen kohteita.

Päivi Tuovinen

– Titta, här är köttbullar, toteaa hiekkalaatikolla kotia leikkivä pikkupoika ylpeänä.

Ollaan Kauniaisissa Folkhälsanin ruotsinkielisen päiväkodin pihalla. Kaivinkoneen ohjauspuikkoja heiluttelee tyttö. Pian paikalle kurvaa kaksi, niin ikään tyttölasten ohjastamaa kuorma-autoa.

Näyttävät tasa-arvokasvatuksen opit menneen perille tässä päiväkodissa.

Clara Gustafssonin johtama Folkhälsans Barnträdgård lähti kaksi vuotta sitten mukaan Folkhälsanin vuonna 2007 käynnistämään tasa-arvohankkeeseen.

Niin Gustafssonin kuin hanketta luotsaavan Sara Sundellin puheessa vilkkuu tiheästi sanapari sukupuolisensitiivinen kasvatus.

– Tietynlaisiin sukupuolirooleihin sosiaalistuminen alkaa hyvin varhain, projektijohtaja Sundell muistuttaa.

Sukupuolia koskevat perinteiset odotukset taas rajoittavat niin lasten kuin aikuistenkin elämää. Sundellin mukaan sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen idea onkin kohdata lapsi yksilönä, ei sukupuolensa edustajana.

Tärkeä apuväline totuttujen toimintatapojen muuttamisessa on päiväkodin arjen videointi.

– Tyttöjä käytetään useammin henkilökunnan pikkuapulaisina. Pojat taas pistetään harvemmin siivoamaan edes omia sotkujaan, Sundell kertoo, mitä videot paljastavat.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu vastaavassa maaliskuussa päättyneessä Naisasialiitto Unionin pilottihankkeessa. Projektissa oli mukana kolme helsinkiläistä päiväkotia.

– Tilanteissa joissa lapset auttavat pikkuaskareissa, kolmessa neljästä tapauksesta pyydettiin tyttöä, hankkeessa työskennellyt Milla Paumo kertoo.

Sara Sundell ja Milla Paumo korostavat, että nämä joistakin ehkä pieniltä näyttävät asiat kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.

– Tulos voi olla kolmikymppinen mies, joka ei osaa siivota tai kantaa vastuuta omista tai perheensä asioista, Sundell heittää.

– Naiset taas väsyvät, kun unohtavat omat tarpeensa muiden hyväksi toimiessaan.

Sundell tyrmää suoralta kädeltä ennakkoluulon, jonka mukaan pojista yritettäisiin tehdä tyttöjä tai päinvastoin.

– Ei todellakaan. Tavoitteena on tarjota kaikille lapsille samanlaiset mahdollisuudet kehittää tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.

Vaikka sukupuolisensitiivisyys on sanana parempi kuin joskus virheellisesti käytetty ilmaisu sukupuolineutraali kasvatus, kuulostaa se jotenkin turhan pliisulta.

Jos sukupuolisensitiiviseksi kutsuttu kasvatusideologia leviäisi laajemmin Suomen päiväkoteihin, kyseessä olisi pikemminkin sukupuolivallankumous.

Tiedostaminen on Clara Gustafssonin mukaan muutoksessa kaiken a ja o.

– Sitä helposti ajattelee kohtelevansa kaikkia lapsia samalla tavalla, hän huomauttaa.

– Oman toimintansa näkeminen videolta on kuitenkin herättävää.

Muutoksen tekeminen ei Gustafssonin mukaan ole ihan helppoa.

– Välillä sai purra kieltä, ettei sano vaikkapa pojat hei, olkaa hiljempaa.

Yksi konkreettinen tasa-arvokasvatuksen keino on nimittäin juuri olla ryhmittelemättä lapsia sukupuolen mukaan.

Lisäksi lapsia kutsutaan päiväkodissa näiden nimillä. Lukutuokioiden kirjat pyritään valitsemaan niin, että lapset saavat erilaisia roolimalleja. Lapsia kannustetaan erilaisiin leikkeihin ja heidän kanssaan keskustellaan aiheesta.

Päiväkodin johtajan mukaan lapset ovat suhtautuneet hankkeen mukanaan tuomiin muutoksiin hyvin luontevasti.

– Lapsilla ei ole monesti sellaisia ennakkoluuloja kuin aikuisilla. Heidän mielestään prinsessa voi esimerkiksi aivan mainiosti taistella lohikäärmettä vastaan.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu