Puheenaihe

Avioerojen sesonkiaika alkaa pian – ”Pariterapiaan tullaan liian myöhään”

AVIOLIITTO Usea liitto voisi pelastua, jos ongelmiin haettaisiin apua ajoissa. Kesälomien jälkeen moni suhde on kriisissä.

Kuvituskuva.

Tomi Ronkainen / arkisto

Moni ero olisi ehkäistävissä, jos apua haettaisiin ajoissa, sanoo perhepsykoterapeutti Nina Kauppinen.

Pariterapiaan tullaan hänen mukaansa usein liian myöhään.

– Ihmiset ovat voineet miettiä eroa kauan, jopa vuosia, mutta eivät ole hakeneet ongelmiin apua.

Vaikka avioerot ovat tilastollisesti tavallisia, ne ovat yksittäisille perheille ainutlaatuisia tilanteita. Enemmistö pareista pystyy Kauppisen mukaan hoitamaan eronsa riittävän hyvin lapsen kannalta.

– Mutta on myös ihan tavallista, että vaikeudet eivät lopu eroon, hän toteaa.

Jos eron jälkeisestä elämästä ei tunnu tulevan mitään, apua on tarjolla.

– Esimerkiksi apuaeroon.fi-sivulta löytyy jo paljon linkkejä, joista voi lähteä liikkeelle, Kauppinen vinkkaa.

Perheet, jotka käyvät lastenvalvojalla sopimassa asioista, voivat saada tietoa tarjolla olevista tukimuodoista myös sitä kautta.

– On tärkeää, että palvelut tehdään näkyviksi ja että ne ovat hyvin saatavilla, Kauppinen toteaa.

Oikeanlainen keskustelu on Nina Kauppisen mukaan paras työkalu erosta selviämiseen.

– Rauhallinen keskustelu, jossa päätetään, että me hoidetaan tämä homma yhteistyössä. Keskitytään siihen, mitä lapsi tarvitsee ja kunnioitetaan ja kohdellaan toista vanhempana, ei ex-puolisona, joka on satuttanut.

Perhepsykoterapeutin mielestä on surullista, että jotkut yhä jäävät tai jättäytyvät yksin eroon liittyvien vaikeuksien kanssa.

– Etenkin miehet ovat toisinaan surkeassa asemassa. Itsetuhoiset ajatuksetkin ovat heille tavallisia.

– Miehet ovat välillä voimattomia erotilanteissä eivätkä luota roolinsa tärkeyteen isänä esimerkiksi lastenvalvojan luona sopimusta tehdessä, Kauppinen sanoo.

Avioeroperheiden lapsille ei tarjota ammattiapua automaattisesti.

– Olisi hyvä olla joku turvallinen aikuinen, joka seuraa lapsen vointia erotilanteessa. Lastentarhanopettaja tai opettaja voi vaikka kysyä, miltä lapsesta tuntuu, kun omat vanhemmat eroavat tai että näetkö isääsi usein.

Kauppisen mukaan eroperheiden lasten vertaisryhmiin on joskus vaikea löytää lapsia. Ryhmiä jää jopa perustamatta pienen osallistujamäärän vuoksi.

– Ehkä vanhemmille on vaikea myöntää, että oma lapsi tarvitsee apua tai että ero vaikuttaisi lapseen.

Ero voi olla vaikea tilanne myös perheen lähipiirille. Vaikka avioerot ovat nykyään tavallisia eikä niihin liity enää leimautumista, aiheesta ei aina osata puhua luontevasti.

– Lapsen kanssa kohdatessa aihetta vältellään, ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut tai sitten voivotellaan kamalasti, että voi voi, kun tässä nyt kävi näin. Ei sekään oikein auta.

Liitot ja erot viime vuosina

Avioliitot 2016

Koko maa: 24 464

Avioerot 2016

Koko maa: 13 541

Avioliitot 2015

Koko maa: 24 708

Avioerot 2015

Koko maa: 13 939

Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2017 tilastot eivät olleet vielä saatavilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Avioero tuli ja vaimo vei 85 prosentin bonukset – autoilija hämillään Hesarissa7.12.2017 07.58
Yle: Avioerosta kovin lasku helsinkiläisille – miehelle jopa -445 e/kk 6.12.2017 06.00
Onko kotisi riskialueella? – Yle: Nämä tekijät selittävät avioerojen määrää Suomessa5.12.2017 09.36

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu