Puheenaihe

Merimetsoviha leimahti taas saaristossa – Professori ihmettelee ikiaikaista vainoa: "Siihen on yksiselitteinen vastaus"

Merimetsot paistattelivat toukokuussa päivää Kaletto-nimisellä Luodolla, joka sijaitsee Ruissalon edustalla.

Janne Koivisto / arkisto

Merimetsot ovat herättäneet jälleen voimakkaita reaktioita Turun saaristossa.

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola kutsui Facebookissa veneilijöitä vierailemaan hänen mökkisaareensa, jotta merimetsot eivät valtaisi sitä. Yle kertoi viime torstaina, että tempaus oli onnistunut. Merimetsot lähtivät saarelta, kun siellä alkoi käydä ihmisiä lähes päivittäin.

Poliisi tiedotti 22. toukokuuta tutkivansa tapausta, jossa Kemiönsaarella Santasaaren edustalla oli sytytetty merimetsojen pesiä tuleen. Komisario Kirsi Koskinen kertoo Turkulaiselle, että tapaus ei ole vielä selvinnyt.

Merimetsot herättävät vihaa etenkin kolmesta syystä: Merimetsojen pesinnän seurauksena saarilta kuolevat puut, ja linnut aiheuttavat voimakkaita hajuhaittoja. Lisäksi ne kilpailevat ihmisen kanssa kalansaaliista.

Turun yliopiston professori Veijo Jormalainen kertoo ymmärtävänsä, että puiden kuoleminen ja hajuhaitta harmittavat saariston asukkaita.

– Paikallisten ihmisten näkökohdat tulee ottaa huomioon. Jos jokin kolonia tuottaa hajuhaittoja esimerkiksi kesäasutukselle, se on minusta ihan hyvä peruste karkottaa kolonia.

Kalansaaliin vähenemiseen liittyviä väitteitä Jormalainen sen sijaan ihmettelee.

– On tutkittu, onko merimetsokannan kasvu vähentänyt ahven- ja kuhasaaliita, ja siihen on yksiselitteinen vastaus: ei ole.

– Mielenkiintoista tässä on se, että onhan meillä muitakin kaloja syöviä lintuja, esimerkiksi isokoskelo ja tukkakoskelo. Ne kuluttavat yhdessä Suomen rannikkoalueella selvästi enemmän kalaa kuin merimetso, mutta kukaan ei näe sitä minkäänlaisena ongelmana.

Jormalainen pitää mahdollisena, että ikiaikaista vainoa selittävät erottuva musta väri ja suuret koloniat.

Merimetso metsästettiin Itämeren alueelta sukupuuttoon 1900-luvun alussa.

Kanta alkoi kasvaa, kun laji suojeltiin 1970-luvulla EU:n lintudirektiivissä ja hyönteismyrkky DDT kiellettiin samalla vuosikymmenellä. Kasvu alkoi eteläiseltä Itämereltä ja siirtyi Suomeen 2000-luvulla.

– Nykyisin kasvu on lakannut ja kannan koko on asettunut 160 000 parin kieppeille. Suomen rannikolla kasvu vaikuttaa pysähtyneet johonkin 25 000–26 000 pesivän parin hujakoille.

”Tervemenoa tuonne ulkoluodoille”

Airiston–Velkuan kalastusalueen isännöitsijä Timo Saarinen kertoo odottavansa mielenkiinnolla tämän vuoden merimetsolaskentojen tuloksia. Ne tulevat yleensä heinä-elokuun vaihteessa.

– Mitään räjähdystä ei ole tapahtunut ainakaan tässä meidän alueella, Saarinen ennakoi.

Saarinen on seurannut merimetsokeskustelua läheltä.

– Merimetsojen vastustajat ovat yleensä niitä, jotka asuvat, mökkeilevät tai kalastavat merimetsokolonioiden läheisyydessä. Kun käy paikan päällä, ymmärtää heti, miksi linnusta ei pidetä. Toiset taas pitävät sitä komeana ja kuvauksellisena lintuna, joka kuuluu Suomen alkuperäiseen luontoon.

Saarisen mielestä Suomessa pitäisi tehdä koko rannikon laajuinen kannan hoito- tai rajoitussuunnitelma, jotta merimetsot saataisiin pois asuntojen, mökkien ja tärkeiden kalastusalueiden läheisyydestä.

– Tervemenoa pesimään tuonne ulkoluodoille, Saarinen toivottaa merimetsoille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu