Puheenaihe

Selvitys: Suomen turvapaikkapäätöksissä ei systemaattista virhettä – irakilaisten kielteisten päätösten taustalla lähtöalueen muutos

Kuvituskuva.

ESM Arkisto

Suomessa tehtävät turvapaikkapäätökset vastaavat pääsääntöisesti lakien määrittämiä kriteerejä, kertoo tuore selvitys.

Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan turvapaikkapuhuttelujen tulkkauksessa ja hakemusten käsittelyssä on kuitenkin joitakin puutteita, jotka aiotaan korjata.

Suomen turvapaikkaviranomaiset ovat saaneet kovaa kritiikkiä pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöiltä turvapaikkapäätösten puutteista.

Migri ei ole kommentoinut julkisuuteen nostettuja yksittäisiä tapauksia vedoten viranomaisten vaitiolovaatimukseen.

Torstaina julkaistussa selvityksessä Migri myöntää, että turvapaikkapäätösten laatupuutteet ovat voineet lisääntyä vuoden 2015 jälkeen, kun Suomeen saapui vuodessa jopa 10-kertaisesti enemmän turvapaikanhakijoita kuin aiemmin. Samalla Migri joutui nopeaan tahtiin rekrytoimaan satoja uusia hakemusten käsittelijöitä.

Vuoden 2015 jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä on alentunut, mutta se on kuitenkin edelleen suurempi kuin turvapaikkakriisiä edeltäneinä vuosina.

Selvityksen julkistamisseminaarissa Helsingissä puhunut sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi, että oikeusvaltion on panostettava siihen, että turvapaikanhakijoiden oikeusturva toteutuu "mahdollisimman aukottomasti".

Yleiskuva on Mykkäsen mukaan Suomessa kuitenkin kunnossa.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana tulleiden yli 40 000 hakemuksen tasolla ei näytä vallitsevan systemaattista virhettä, joka tuottaisi eri päätöksiä kuin lakiin kirjatut kansainvälisen suojelun kriteerit edellyttävät, Mykkänen kommentoi.

Johtaja Hanna Helinko Maahanmuuttovirastosta sanoi, että parannettavaa löytyy etenkin siinä, miten viranomaiset perustelevat turvapaikkapäätöksensä.

Selvityksessä käytiin läpi erikseen 63 tapausta, jossa hallinto-oikeus oli palauttanut turvapaikkahakijan hakemuksen Migriin tulkittuaan joko maatietoa tai hakijan kertomusta toisella tavoin kuin turvapaikkaviranomaiset.

Julkisuudessa on puhuttu etenkin Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteesta sekä 20–30-vuotiainen nuorten miesten saamista kielteisistä päätöksistä.

Helinkon mukaan viranomaiset eivät ole aina perustelleet, miksi jotain tosiseikkaa, kuten esimerkiksi hakijan veljen kuolemaa, ei huomioitu päätöksessä.

– Perustelujen antamisessa meillä on kehitettävää, Helinko sanoi.

Sen sijaan Suomen linjaus Afganistanin tai Irakin turvallisuudesta ei poikkea esimerkiksi Ruotsista.

Selvityksen mukaan kielteisten kansainvälisen suojelun päätösten osuuden kasvuun on vaikuttanut Suomessa se, että rauhallisemmasta Etelä-Irakista tulleiden hakijoiden osuus on kasvanut.

Lisäksi Bagdadin turvallisuustilanteen on arvioitu parantuneen niin, että Bagdad on katsottu niin sanotuksi sisäisen paon alueeksi.

Selvitys tehtiin pistokokeilla, joihin valittiin yksi satunnaispäätös jokaiselta Migrin turvapaikkayksikön esittelijältä vuodelta 2017. Erityisesti mukaan otettiin kielteisiä päätöksiä, koska laintulkinta- ja menettelyvirheiden määrä oli kasvanut edellisvuonna 3,8 prosenttiin.

Vuoden 2017 päätöksissä havaittiinkin joitakin virheitä ja puutteita.

Nämä virheet eivät Migrin mukaan olleet kuitenkaan merkittäviä lopputuloksen kannalta. Kaiken kaikkiaan Migrille kirjattiin 28 kehittämistoimenpidettä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Ay-järjestö yllättää: Haluaa vapauttaa ulkomaisen työvoiman tulon – "Maahanmuuttajille järjestettävä asuntoja, päiväkoteja ja tukipalveluita"17.5.2018 12.33
PS:n puheenjohtaja Halla-aho: "Huono maahanmuutto" vaikuttaa eniten tavallisiin ihmisiin1.5.2018 12.07
"Kaikille riittäisi Helsingissä töitä" – Miksi yhä useampi maahanmuuttaja saa toimeentulotukea? Pyysimme 4 eri arviota 20.3.2018 06.00

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu