Puheenaihe

Leipäjonon kävijöiden tulot syyniin Helsingissä – näin diakonijohtaja vastaa syytteisiin "köyhäinrekisteristä"

Ruokajonoista tahdotaan eroon. Perinteinen kassijakelu on kuitenkin jatkumassa vastaisuudessakin. Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen

Vähävaraisille tarkoitetut ruokajonot ovat päässeet venähtämään viime vuosina pahimmillaan useiden satojen metrien pituisiksi. Keskustelua on aiheuttanut myös se, ettei ruuan päätymistä sitä tarvitseville ole voitu kontrolloida. Ruokatrokarit ja hyvätuloiset ovat päässeet nauttimaan ilmaisista antimista apua tarvitsevien tavoin.

Helsingin kaupunki selvitti vuoden alussa keinoja jonojen lyhentämiseen ja väärinkäytösten kitkemiseen.

Kaupunki päätyi yhdessä Helsingin seurakuntayhtymän ja Diakonissalaitoksen kanssa uuteen ruoka-avun malliin, joka toisi perinteisen kassijakelun rinnalle yhteisruokailuja.

Asiasta ensimmäisenä uutisoineen Talentia-lehden mukaan apua tarvitsemattomista jonottajista pyritään hankkiutumaan eroon lopettamalla ruuan jakaminen anonyymisti. Mallin mukaan kaikki avustusta hakevat haastatellaan ja rekisteröidään.

Rekisteröinti on jo ehtinyt aiheuttaa kohun. Sitä kutsutaan "köyhäin rekisteriksi" ja sen toteutuskelpoisuutta kyseenalaistetaan keskustelupalstoilla.

Suunnitteluryhmää johtava Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Matti Helin kertoo, että rekisterillä halutaan tasapuolistaa avun määrää.

– Tilanne on esimerkiksi Helsingissä se, että kuka tahansa voi saada kuutena päivänä viikossa ilmaisen lämpimän ruuan. Osa menee sellaisille, jotka eivät välttämättä tarvitse apua. Samaan aikaan köyhät lapsiperheet saavat saman verran kuin yksin elävät.

Hänen mukaansa tavoitteena on jatkossakin jakaa ruokaa apua tarvitseville. Tulorajoja tai muitakaan tarkkoja kriteerejä ei ole tulossa.

– Kun on avuntarve, ruokaa jaetaan. Emme halunneet mitään tarkkoja kriteereitä avunsaajille, vaan prosessi pidetään mahdollisimman kevyenä. Samalla saamme mahdollisuuden tarkistaa, saako avunhakija kaikkia muita hänen ansaitsemiaan tukia.

Helin kertoo myös yhteisruokailuista heränneen huolen olevan turha. Esimerkiksi asukastiloissa järjestettävät yhteiset ruokailut lisäisivät yhteisöllisyyttä ja vähentäisivät yksinäisyyttä. Perinteinen kassijakelu tulee kuitenkin jatkumaan myös tulevaisuudessa.

– Ruokajakelu saapui tänne jo 90-luvun laman aikaan, eikä ole sen jälkeen kehittynyt. Ruokailun problematiikka ei kuitenkaan ole pelkästään pienituloisissa: on myös muita elämänhallinnan vaikeuksia, kuten yksinäisyys. Yhteisruokailulla voitaisiin helpottaa myös tätä ongelmaa. Ruuan jakaminen ei kuitenkaan lopu, vaan sitä saisi jatkossa jopa nopeammin ja ilman jonottamista.

Massiivisiksi venyneet ruokajonot ovat puhuttaneet jatkuvasti viime vuosina. Helsingin Uutiset kertoi vuonna 2015, kuinka Myllypuron jono ulottuu jopa naapurilähiöön.

Jonon ohittaminen autolla kesti minuutin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Virkamiesten mielestä miljoona olisi ollut leipäjonoille "ekstrabonusta" – IL: Rahaa erittäin paljon käytössä21.12.2017 16.30
Aktiivimalli puskee leipäjonoihinkin – "Suunta on yhteisöissä tapahtuviin ruokailuihin"14.3.2018 07.10
Leipäjono ulottuu nyt naapurilähiöön – "Tulin tänne jo aamuviideltä"27.5.2015 06.20
Loppuunmyynyt Hurstille hynää -hyväntekeväisyyskonsertti saa jatkoa – "Jatkamme niin pitkään kuin on tarpeen"4.3.2018 21.15
Eduskunta otti leipäjonoilta miljoona euroa – Heikki Hursti pettyi: "Ihmeellistä"21.12.2017 15.07
Entinen huippu-urheilija Mika, 43, saa toimeentulon Kelasta ja ruuan leipäjonosta – näin koditon mies elää, kaipaa läheisyyttä ja lapsiaan19.10.2017 06.57
"Kävijämäärät pistävät sydämen pompottamaan" – Hurstien leipäjonossa jonottaa jopa 3 000 ihmistä per kerta14.3.2017 20.15

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu