Ruoka

Mansikkakausi koittaa – näin teet mansikoista vinaigrettea ja gazpachoa

RUOKA Kesän jälki-ruoat kruunaava mansikka sopii myös salaattiin, keittoon tai kastikkeeseen.

Mansikoista saa hetkessä näyttävän vinaigretten, johon kelpaavat myös muussaantuneet mansikat. Raikas kastike sopii niin salaattiin kuin grilliruokiinkin.

Tiina Kovanen-Bergman

Kesän kohokohtiin kuuluu mansikkasadon kypsyminen. Vaikka mansikoita saa ostaa nykyään läpi vuoden, on keskikesän auringon alla kypsynyt sesonkiherkku tuoreena aivan oma makuelämyksensä. Se ei kaipaa seurakseen mitään.

Mansikkakauden keskellä käy joskus niin, että huokea hinta saa ostamaan marjoja enemmän kuin niitä jaksaa popsia. Pakastaminen, hilloaminen tai mehustaminen on toki aina suositeltavaa, mutta mansikoita saa uppoamaan kiitettävät määrät myös ruokiin.

Mansikka on erittäin monipuolinen raaka-aine, jopa pussin pohjalle muhjuuntuneena. Itse asiassa soseutettu mansikka on erinomainen perusta vinaigrettelle: raikas ja hieman kirpakka. Koska mansikka on noin 90-prosenttisesti vettä, ei vinaigretteen tarvita murskattujen marjojen lisäksi kuin hieman oliiviöljyä, viinietikkaa ja mausteita.

Hurmaavan värinen mansikka-vinaigrette sopii kaikenlaisten juustojen kaverisi, salaattikastikkeeksi tai grilliruokia piristämään.

Juustot ja mansikat ovat toimiva yhdistelmä monella tavalla. Jopa niin toimiva, että pala melkeinpä mitä tahansa juustoa ja sen päällä mansikka riittävät hyvin cocktailpalaksi.

Suussa sulavan ja sievän kesäherkun saa leikkaamalla palan saaristolaisleipää ja nostamalla leipäpalan päälle siivun vuohenjuustoa ja mansikan. Tämä kolmen raaka-aineen leipänen sopii niin alkuruoaksi, juhlaherkuksi kuin kahvipöytäänkin.

Suolaisissa ruoissa mansikan mahdollisuudet ulottuvat salaatista salsaan.

Chilin ja mansikan yhdistämistä kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos se ei ole jo tuttu yhdistelmä. Jos mansikka ei ole erityisen makea, se sopii yllättävän hyvin kastikepohjaksi tomaattimurskan tapaan.

Muotitietoisimmat valmistavat mansikasta pizzakastiketta, jolla korvataan perinteinen tomaattipyre.

Makeista mansikkaherkuista perinteisin on mansikan ja kermavaahdon pettämätön yhdistelmä. Jos mansikat kaipaavat lisää makeutta, marjat kannattaa pilkkoa ja sokeroida, tai vaihtoehtoisesti käyttää hunajaa.

Hieman ylellisyyttä mansikoihin saa, kun pilkotut marjat marinoi alkoholissa ja lisää joukkoon vaikkapa minttua tai basilikaa.

Yksi suosii alkoholina likööriä, toinen vannoo punaviinin nimeen. Kolmannen mielestä kuohuviini on lyömätön, neljäs uskoo olueen. Kokeilemalla löytyy oma suosikki tässäkin.

Yksinkertaisimmillaan mansikkajälkiruoka on silloin, kun marjat dipataan sulaan suklaaseen.

Jos haluaa terveellisemmän mansikkaherkun, kannattaa marjat nauttia kreikkalaisten kestosuosikin eli hunajajogurtin ja pähkinöiden kanssa.

Mansikka

Mansikat (Fragaria) on ruusukasveihin (Rosaceae) kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu yli 21 lajia, joista on risteytetty lukuisia lajikkeita ympäri maailman.

Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. Sadassa grammassa mansikoita on C-vitamiinia kuusikymmentä milligrammaa, eli kahdessa desissä mansikoita on päivän C-vitamiiniannos. Mansikoiden C-vitamiinipitoisuus säilyy pakastettunakin melko hyvin.

Kahdessa desissä mansikoita on yhtä paljon kuitua kuin palassa ruisleipää. Mansikan kuitupitoisuus on 2,4 prosenttia sen tuorepainosta.

Mansikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suojamekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua.

Sadassa grammassa eli noin kahdessa desilitrassa mansikoita on 43 kilokaloria.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu