Puheenaihe

Nämä ovat yleisimpiä syitä, miksi jokin ruoka vedetään myynnistä – Kuluttajalle ei kerrota kaikista takaisinvedoista

Kaupat ilmoittavat julkisesta takaisinvedosta, mikäli tuote ei ole riskinarvioinnin perusteella turvallinen käyttää ja tuotteita on myyty asiakkaille. Lisäksi on liuta muita takaisinvetoja, joista ei ilmoiteta julkisesti.

Ari Peltonen

HELSINKI |  Kauppaketjut ilmoittivat viime viikolla vetävänsä markkinoilta pakastetuotteita. Varotoimenpide on osa laaja eurooppalaista listeriabakteeriin liittyvää takaisinvetoa, sillä valmistajan tuotantotiloista Unkarista on löydetty Listeria monocytogenes –bakteeria.

Keskon ja S-ryhmän tuotetutkimusyksiköt tutkivat myytäviä tuotteita ja vastaavat kaupan omien merkkien omavalvonnasta ja tuoteturvallisuudesta. Maahantuojat ja valmistajat vastaavat omien tuotteidensa takaisinvedoista, mutta yksiköt avustavat tarvittaessa esimerkiksi selvittämällä, mitä tuote-erälle tehdään tai kuka vastaa sen hävittämisestä.

– Kun tuote on virheellinen tai epäilemme virheen tapahtuneen, käynnistämme takaisinvetoprosessin, Keskon tuotetutkimuspäällikkö Heta Rautpalo sanoo.

Tieto virheellisestä tuotteesta tulee tuotteen valmistajalta, viranomaiselta, asiakkaalta tai se havaitaan omavalvonnassa.

Takaisinvedoissa vaikuttaa kaksi linjaa.

Julkiseen takaisinvetoon on ryhdyttävä, mikäli tuote ei ole riskinarvioinnin perusteella turvallinen käyttää ja tuotteita on myyty asiakkaille. Tuotteet voivat olla terveydelle haitallisia tai ne eivät ole EU:n elintarvikelainsäädännön mukaisia.

– Tuotteen valmistuksessa on saatettu käyttää EU:n kieltämää torjunta-ainetta tai jonkin aineen raja-arvo on ylittynyt. Jotakin normaalisti käytettyä lisäainetta ei ole ilmoitettu pakkausmerkinnöissä tai ruotsinkielinen merkintä tuotteen sisältämästä allergeenista puuttuu. Pakkausmerkinnät ovat voineet sekoittua keskenään. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa tuote vedetään takaisin ja asiakkaita pyydetään palauttamaan tuote kauppaan tai olemaan yhteydessä asiakaspalveluun hyvityksen saamiseksi.

Toinen linjaus koskee takaisinvetoja, joista ei mene tietoa asiakkaalle. Nämä tuotteet eivät yleensä edes ehdi asiakkaan saataville tai eivät ainakaan aiheuta vaaraa terveydelle.

– Virhe voi olla esimerkiksi tuotteen koodituksessa – painomerkinnät ovat voineet mennä sekaisin, minkä seurauksena asiakas päätyisi maksamaan todellista suuremmasta pakkauksesta ja kaupan saldonhallinta olisi virheellinen. Vika voi olla "tikutuksessa", eli tuote ei sovi sille tarkoitettuun myyntitelineeseen. Tuotteessa voi olla maku- tai värivirhe, joka ei aiheuta terveydellistä riskiä, mutta on imagollinen haitta. Tuotteessa käytetty hapate ei ole toiminut kuten pitää ja tuotteen koostumus on löysempi kuin on tarkoitettu tai jauhatus on poikkeuksellinen. Mistään näistä ei ole terveydellistä vaaraa, mutta ne voivat vaikuttaa esimerkiksi tuotteen käyttöön.

Nahkatossuja, kananugetteja, pestokastikkeita, jäätelöitä ja rahkoja.

Keskon vuosiraportin mukaan viime vuonna takaisinvetoja tehtiin yhteensä 140 kappaletta.

Niistä 33 koski kaupan omia tuotemerkkejä, joiden valmistuttajana Keskolla on tuottajavastuu. Näistä neljä oli julkisia takaisinvetoja.

– Yksi takaisinveto koski lasten nahkatossuja, joiden kromi (VI) -yhdisteen pitoisuus ei vastannut uusia raja-arvoja. Kahdessa tapauksessa oli kyse kananugeteista, joista oli löytynyt salmonellaa. Yksi koski pestokastike-erää, jonka pakkausselosteesta puuttui merkintä allergisoivasta sulfiitista, jota siinä tavallisesti käytetään – tuote itsessään oli OK.

Loput 107 tapausta koskivat muita kuin Keskon omia tuotemerkkejä. Niistä tiedotettiin kauppiaita, jotka toimivat tavarantoimittajien ohjeiden mukaisesti ja joko hävittivät tai palauttivat tuotteet. Joukossa oli sekä julkisia että ei-julkisia takaisinvetoja, mutta Kesko ei raportoi eikä pidä niistä kirjaa.

S-ryhmä on vetänyt tämän vuoden aikana pakastemaissin lisäksi asiakasmyyntiin ehtineitä X-tran jäätelötuutteja ja Rainbown jogurttirahkoja.

Kun kauppa saa tiedon takaisinvedettävästä tuotteesta, tuotteet poistetaan välittömästi myynnistä. Kauppa saa hyvityksen ketjulta tai toimittajalta ja tarvittaessa hän hyvittää asiakasta. Ketju puolestaan saa tavarantoimittajalta hyvityksen virheellisestä tuotteesta.

– Virheellisten tuotteiden korvauskäytäntö tarkastellaan tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti virheen aiheuttaja on korvausvelvollinen, Keskon Rautpalo sanoo.

Virheestä riippuu, ovatko takaisinvedettävät tuote-erät isoja vai pieniä. Esimerkiksi viimeisimmässä listeriamaissitapauksessa poisvedettävä tuote-erä kattaa päiväysmerkinnät kahden vuoden ajalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita poikkeuksellisen suuria varastomääriä, mutta pakastetuotteen säilyvyys on pitkä, jolloin tuotteita voi olla asiakkaiden kotipakastimissa.

Paljon julkisuutta saanut tapaus oli kauppaketjuille takaisinvetoprosessin näkökulmasta rutiinitoimenpide.

– Tuotteet poistettiin varotoimenpiteenä tuotteiden valmistajan pyynnöstä ja osana laajempaa eurooppalaista listeriabakteeriin liittyvää takaisinvetoa. Tuotteiden pelättiin olevan kontaminoituneita, Rautpalo sanoo.

Listeria ei välttämättä taltu huolellisellakaan puhdistuksella

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta löytyy tukeva tietopaketti listeriabakteerista (Listeira monocytogenes).

Listeriaa voi esiintyä maidossa, lihassa, kalassa, vihanneksissa sekä niistä valmistetuissa tuotteissa. Sitä löydetään myös kuumennetuista tuotteista, jolloin tuotantoympäristöstä peräisin oleva listeria on jälkisaastuttanut valmiin tuotteen.

Sama listeriakanta voi tehokkaasta pesusta huolimatta säilyä tuotantolaitoksessa vuosia saastuttaen aika ajoin tuotteita. Näin on ilmeisesti käynyt Unkarista tuotujen pakastemaissituotteiden tapauksessa (toim. huom.).

Riskielintarvikkeiksi Eviran sivuilla mainitaan sellaisenaan syötävät tuotteet, joilla on pitkä säilyvyysaika. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti tyhjiöpakatut, kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalastustuotteet, tyhjiöpakatut sillituotteet ja mäti. Näiden tuotteiden valmistusprosessit eivät tuhoa listeriaa.

Oma riskinsä ovat myös pastöroimaton maito ja siitä valmistetut juustot, pastöroidusta maidosta valmistetut pehmeät juustot, sekä lihaleikkeleet, suikaleet ja pateet. Raaka kala (myös itse graavattu) kuuluu tähän ryhmään. Kovissa juustoissa listeria ei pysty lisääntymään.

Vuosien 2008-2009 kartoitustutkimuksessa listeriaa todettiin 32 %:ssa näytteitä. Lakisääteinen raja-arvo ylittyi kuitenkin vain 2 %:ssa näytteitä. Listeriapitoisuudet olivat pienentyneet huomattavasti verrattuna edellisiin kartoituksiin.

Listerian aiheuttamaa tautia ihmisellä kutsutaan listerioosiksi. Tauti voi olla tappava. Riskiryhmiin kuuluvat vastustuskyvyltään heikentyneet, raskaana olevat, vastasyntyneet ja vanhukset.

(Lähde: Evira)

Lisää aiheesta

EU-viranomainen: Myynnistä vedetty pakastemaissi aiheuttanut 47 sairastapausta ja 9 kuolemaa – palauta heti kauppaan6.7.2018 16.38

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu