Puheenaihe

Helsingistä oli tulla pystyyn kuolleiden puiden kaupunki – "Pari sateista viikonloppua pelastivat todella paljon"

Puita on jo ehtinyt ruskettua. Nämä puut ovat Helsingin Viikissä.

Helsingin kaupunki

Pitkään jatkunut helle ja kuivuus ovat käristäneet ihmisten lisäksi myös puistoissa ja kaduilla olevia puita, nurmikoita ja pensaita. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puuasiantuntijan Juha Raision mukaan vieläkin karumpi kesä oli täpärällä.

– Heinäkuun alussa olleet pari sateista viikonloppua pelastivat todella paljon. Ilman toistakin niistä olisimme olleet paljon pahemmassa tilanteessa. Puut olisivat olleet kaduilla ruskeita jo nyt, Raisio kertoo.

Vielä puita ei ole kuollut kuivuuteen massoittain. Puistoissa ja metsäalueilla yksittäisiä puita esimerkiksi kallioiden päällä on kuollut, mutta tämä on Raision mukaan normaalia.

– Kun kuivuus on jatkunut näin pitkään ja näin rajuna, niitä tulee menemään enemmän.

Raisio povaa, että puut alkavat ruskettua jo elokuun aikana. Kuolleiden puiden määrä selviää vasta ensi vuoden puolella. Samalla selviää myös, kuinka paljon kuiva kesä maksaa kaupungin puisto-osastolle.

Kaupungin kastelijat keskittyvät nyt erityisesti pienten puiden hengissäpysymiseen. Nuorten puiden juuret eivät vielä ole kunnolla kehittyneet, eivätkä ne ole kunnolla kasvualustassaan kiinni.

Nuorten puuntaimien kastelussa on käytössä kastelupussit, joihin voidaan laskea kerralla jopa 70 litraa vettä. Pusseista vesi valuu taimille hitaasti muutamien tuntien kuluessa ja imeytyy näin suoraa letkukastelua paremmin kasvualustaan.

Suuria puita ei yleensä kastella edes hellejaksoina, sillä ne pystyvät hakemaan tarvittaessa vettä syvältäkin. Mutta kuivuuden vuoksi pohjaveden taso on laskenut joillain alueilla jopa 40–50 senttiä alemmaksi kuin normaalisti. Tämä alkaa vaikuttaa myös puihin.

– Puilla on aikamoinen työ kiskoa vettä ylös. Esimerkiksi tavallisesti lehmuksen lehdet ovat nahkeita ja märkiä kirvojen erittämästä sokerilahmasta. Tänä kesänä ne ovat erittäin kuivia, Raisio kertoo.

Eri puut reagoivat eri tavoilla kuivuuteen. Vaahteran lehdet ruskistuvat reunoilta, kun se yrittää pienentää lehtien pinta-alaa ja säästää vettä. Koivut varistavat kokonaisia lehtiä pois. Kaikki puut yrittävät pitää ilmarakoja todella tiiviinä.

Raision mukaan edelliset todella kuivat kesät nähtiin vuosina 2002 ja 2003. Tuolloin jo keväällä kasvuolosuhteet olivat heikot. Myös vuosien 2006 ja 2010 kesät olivat kuivia. Puut hyötyvät eniten märistä ja suhteellisen viileistä kasvukausista, jollainen oli myös vuonna 2017. Tällöin ne pääsevät tankkaamaan tulevien yllätysten varalta.

Puuasiantuntijan vinkit kotipihoille

Ennakointi on paras lääke: nuorten arvokasvien kastelu kannattaa vielä, sillä aivan pieni sademäärä ei auta vähällä vedellä olleita kasveja toipumaan.

Pienet vastaistutetut puuntaimet ja pensaat hyötyvät lisävedestä eniten.

Ruohovartisia kasveja voi auttaa pelkkä suihkuttelu nestejännityksen palauttamiseksi.

Kookkaiden puiden ja vanhojen pensaiden juuristo on levinnyt laajalle alueelle, joten kastelu kannattaa suunnata koko latvuksen alle. Mutta suuria puita ei yleensä kastella kuin poikkeustapauksissa, kun haluaa ehdottomasti varmistaa pihan arvopuun hyvinvoinnin. Iso puu tarvitsee satoja litroja vettä päivässä, mutta sekin voi hyötyä jo 100-150 litran hiljakseen valutetusta vesimäärästä, joka pitää sen hienojuuriston virkeänä myös pinnan tuntumassa.

Kastelu kannattaa tehdä vasta myöhään illalla tai yöaikaan, jolloin haihtuminen on vähäisintä.

Lähde: Helsingin kaupunki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu