Puheenaihe

Maalämpöön siirtynyt kerrostalo ja energiayhtiö kiistelevät – "Kaukolämpö kallistuu, kun Helen luopuu hiilestä"

HERTTONIEMI Energiayhtiö Helen perää huolellisuutta laskelmiin.

Alkuun vuonna 1956 valmistunutta kerrostaloa lämmitettiin omalla kattilalla. Niiltä ajoilta on vielä jäänteenä Simo Kyllösen taustalla oleva piippurakennelma.

Jukka Hämäläinen

Herttoniemeläisellä taloyhtiöllä on erikoinen nimi: Lönegropen eli palkkakuoppa.

– Talon rakensivat hartiapankkivoimin ruotsinkieliset konttorimiehet. Ehkä he kokivat olleensa palkkakuopassa, taloyhtiön puheenjohtaja Simo Kyllönen naurahtaa.

Talous etunenässä mennään yhtiössä edelleen. Kun tulossa on ikkunaremontti ja kaupunki nostaa asteittain tontinvuokraa, kaikki kivet on käännettävä.

– Pari vuotta sitten isännöitsijä kertoi, että yhdessä hänen hoitamistaan taloista oli selvitetty maalämpöön siirtymistä ja todettu se kannattavaksi.

– Niin meilläkin lähdettiin selvittämään asiaa. Ensimmäiseksi piti tutkia, ettei tontilla ole mitään estettä porata reikiä kallioon.

Selvitys osoitti, että kustannukset voisivat puolittua kaukolämpöön verrattuna.

Toki investointi maksoi. Urakan hinta oli kokonaisuudessaan noin 350 000 euroa, mutta sen taloyhtiö uskoo saavansa kuoletettua säästöillä 15 vuodessa.

– Moni on kysellyt, miten saimme päätöksen vietyä läpi. Ei se ollut vaikeaa, kun osakkaat näkivät laskelmat, Kyllönen sanoo.

Tärkeänä tekijänä päätöksessä olivat myös ilmastosyyt. Lämmityksen hiilidioksidipäästöt putoavat maalämpöön siirryttyä kolmannekseen entisestä.

Loppu muodostuu siitä, että maalämpöpumput käyvät sähköllä. Peruskalliosta saatava lämpö riittää lämmittämään talon vielä 20 asteen pakkasilla, mutta sitä kylmempinä pakkaskausina joudutaan lisätehoja ottamaan sähköllä toimivista boilereista.

Kyllösen mukaan maalämmön valintaa edelsi pohdinta energian hinnasta.

– Uskomme, että kaukolämmön hinta nousee, kun Helen joutuu luopumaan hiilestä.

Kyllönen ihmetteleekin aistimaansa energiayhtiö Helenin nihkeää suhtautumista taloyhtiöiden maalämpöhankkeisiin.

– Meitä ikään kuin syytetään rintamakarkuruudesta, kun yhtiön sanotaan tuottavan maailman parasta kaupunkienergiaa.

– Heleninhän on hankala löytää päästöttömiä energianlähteitä. Luulisi, että taloyhtiöiden maalämpöinvestoinnit sopisivat tähän palapeliin hyvin.

Helenin tuotehallinnanpäällikkö Marko Kivimaa muistuttaa, että taloyhtiön kannattaa olla tarkka laskelmien teossa.

– Maalämpökauppias ei välttämättä muista kertoa esimerkiksi laitteiston huoltokuluista, valvonnan järjestämisestä tai rahoituskuluista.

Yksittäisten taloyhtiöitten irtautuminen kaukolämmöstä ei ole Kivimaan mukaan ongelma, mutta jos sitä tapahtuisi suuressa mittakaavassa, sillä olisi vaikutuksia kaukolämpöverkon tehokkuuteen.

Investointi kuolettuu 15 vuodessa

Bostads AB Lönegropen Hiihtomäentie 18:ssa siirtyi heinäkuun puolivälissä omaan maalämpöjärjestelmään.

Viisikerroksisessa talossa on 55 asuinhuoneistoa.

Investointi maksoi noin 350 000 euroa eli 140 euroa neliömetriä kohti.

Lämmityskustannusten ennakoidaan olevan maalämmöllä noin 19 000 euroa vuodessa, mikä olisi 53 prosenttia vähemmän kuin kaukolämmöllä.

Säästöä kertyisi vuosittain yli 22 000 euroa.

Lämpö tulee nesteestä, joka kiertää 320 metrin syvyyteen poratuissa 12 lämpökaivossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tiesitkö? Taloyhtiö voi kieltää helteillä helpottavan laitteen asentamisen – "Kiellon takana on usein tietämättömyys"2.8.2018 07.00
Näin ilmalämpöpumppu pärjää muille lämmitystavoille – MT: Myynti yhä 60000 pumppua vuodessa13.9.2017 19.10
Uskoisitko? Kerrostalo valmistuu kerros per viikko -vauhdilla – "Missään vaiheessa ei olla sään armoilla"19.6.2018 08.34

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu