Minne mennä

Keskiaikatapahtumassa eläydytään 800 vuoden takaiseen moraaliin ja ruokaan – "Elämä oli pitkälti selviytymistä"

HISTORIA Helsingan keskiaikapäivässä voi kuvitella, millaista elämänmeno oli Pyhän Laurin kirkon seudulla 1200–1500-luvuilla.

Keskiaikaispäivässä nähdään ajan hengen mukaisia asuja. Riina Koivisto (oik.) vetää opastuksia "Sigrid"-emäntänä pellava-asu yllään. Koiviston ja Susanna Lönnqvistin mielestä olisi hienoa, jos mahdollisimman moni osallistuja pukeutuisi keskiaikaiseen tyyliin.

Johanna Erjonsalo

Lauantaisessa Helsingan keskiaikapäivässä sukelletaan pitäjän kirkonkylän keskiaikaan. 1200–1500-luvuilla Pyhän Laurin kirkon ympäristössä sijaitsi 12 asuintalon ja noin 100 asukkaan kylä. Alue oli nykyisen pääkaupunkiseudun keskus, jonka pihoilla ihmiset ja kotieläimet, kuten kanat ja lehmät käyskentelivät sulassa sovussa.

– Elämä oli pitkälti selviytymistä. Ihmiset elivät luonnon armoilla ja ehdoilla, kuvailee tapahtumaa suunnitellut Vantaa-Seuran toiminnanjohtaja Riina Koivisto.

Elämä ja kuolema olivat vahvasti läsnä. Tarttuvat taudit niittivät aika ajoin kuolemaa, ja ihmisten keski-ikä oli huomattavasti nykyistä alhaisempi. Myös ruoka oli välillä tiukassa. Keskiaikajuhliin tuotava sianvarras ei ollut jokapäiväistä herkkua, koska nykyisenlaista karjataloutta ei ollut. Asukkaiden ruokavalio perustui pääosin pelloilla kasvatettuihin kasviksiin, viljaan ja läheltä pyydettyyn kalaan.

Riistaa metsästettiin jousipyssyllä, mutta jousiammunnassa ei kisailtu, niin kuin keskiaikapäivässä tehdään.

Kristinusko saneli elämänmenoa. Sunnuntaimessuihin piti kaikkien osallistua.

– Moraali- ja etiikkasääntöjä tuli noudattaa tiukasti, kertoo Pyhän Laurin kirkon tapahtumakoordinaattori Susanna Lönnqvist.

Oltermanni, kylänvanhin, johti kylää, ja häpeän pelko piti väen nuhteessa. Varastelusta ja muista rikkeistä joutui jalkapuuhun.

Jos kirkonkylässä voi nyt kuulla autoteiden kohinan, keskiajalla lujin ääni raikasi kirkonkellosta.

– Muutoin voi kuulla lähinnä vain linnunlaulua ja tuulen suhinaa, Koivisto kuvaa.

Jouhikoilla ja huiluilla esitettyä musiikkia soi vain pääosin pidoissa. Kirkon messut olivat läpilaulettuja. Keskiaikatapahtumassa voi myös kuulla vanhoja sävelmiä ja osallistua sen ajan mukaiseen messuun. Keskiajalla kirkossa saattoi haistaa muutakin – ihmiset peseytyivät harvoin ja lattiana toimivaan maahan haudattiin vainajia. Nykyisten lattiarakenteiden alta voi yhä löytyä vainajien luita.

Aika on tuhonnut alueen keskiaikaiset asumukset. Vanhimmat asuintalot ovat 1700-luvulta. Alueella voi silti yhä aistia 1200-luvun tunnelmaa, etenkin perheen kulttuuritapahtumaksi tarkoitetussa keskiaikapäivässä. Koivisto kertoo, että keskiajalla lapsia kohdeltiin kuin pieniä aikuisia ja hellyyttä ei ollut niin paljon. Tapahtumassa lapsia kuitenkin hemmotellaan heille mieluisalla puuhalla, kuten keppihevostelulla.

– Emme voi täysin toisintaa keskiajan elämää, vaan siihen on tuotu nykyajan elementtejä. Muovia ei saa kuitenkaan tulla myymään markkinoille, Lönnqvist sanoo.

Kojuista saa nykyruokia, mutta ne tehdään entisajan otteella: lettureseptikin on säädetty keskiaikamaiseksi.

Keskiaikapäivä

Järjestetään kolmatta kertaa Helsingin pitäjän kirkonkylässä Pyhän Laurin kirkolla ja sen vieressä Pappilan puistossa 11.8. klo 11–16.

Tuo esiin alueen keskiaikaista historiaa. Suunnattu kaikenikäisille.

Pk-seudun vanhinta rakennusta ympäröivässä keskiaikatapahtumassa mm. keskiaikaopastuksia, -luentoja, markkinat, keppihevosrata, pehmomiekkailua, Pyhän Laurentiuksen messu, jousiammuntaa, kärryajelu, Keskiaikaseura Hukan muotinäytös ja Kalevalaisten naisten muinaispukuesittely.

Vapaa pääsy. Pääjärjestäjinä Vantaa-Seura ja Tikkurilan seurakunta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Minne mennä

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu