Puheenaihe

"Kilarivegaanit" eivät ole enää yksin – tutkija listaa 4 isoa syytä, miksi kasvissyönnistä on tulossa koko Suomen ilmiö

Vegaani- ja kasvisruoan suosio on kasvussa.

Klaus Nurmi

Kasvissyönti ei ole kupla, eikä lihaa ihannoivaan menneisyyteen ole paluuta, uskoo Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan professori Piia Jallinoja.

Kasvissyönti ja veganismi eivät voi olla pääkaupunkiseudun kulttuurieliitin ja toimittajien luoma kupla, sillä ilmiön taustalla on kolme jättimäistä trendiä, joiden merkitys on kasvanut vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja.

Suomessa eläintensuojelu on 1990-luvun jälkeen saanut tasaiseen tahtiin enemmän kannatusta. Ympäristönsuojelu alkoi nostaa päätään 1970-luvulla ja hellekesän myötä ilmastonmuutos on tänäkin vuonna vahvasti esillä. Terveellisestä ruokavaliosta on väitelty jo ainakin 200 vuotta.

Lisäksi neljäntenä tekijänä järjestöt ovat alkaneet puhua kasvisruoan puolesta. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut punaisen lihan karsinogeeniseksi.

Esimerkiksi karppauksella, vuoden 2012 lihaisalla hittidieetillä, ei tällaista vuosikymmenten taustaa ollut.

Jallinojan mukaan ruoka on jo pitkään mielletty terveyskysymykseksi. Viime vuosina ruuan mieltäminen myös ympäristö- ja eläinoikeuskysymykseksi on vahvistunut. Vaikka yksilöt voivat innostua uudesta ruokavaliosta nopeastikin, kokonaisen kansan ruokatapojen muuttuminen on hidasta. Jallinoja uskoo, että Suomi on vasta muutoksen alkumetreillä.

– Vegaaneja on pidetty outoina ja friikkeinä, naismaisina ja jopa vaarallisina. Mielikuva vegaanisesta ruokavaliosta on ollut, ettei se on terveellistä. Tämä on muuttumassa, ja joustavia ruokavaliota noudattavat ihmiset ovat muutoksessa mukana.

– Aikaisemmin on ollut lähinnä vain perussekasyöjiä, kasvissyöjiä sekä niin sanottuja kilarivegaaneja, jotka miettivät hyvinkin tarkkaan hunajan käyttämistä ja joitakin E-koodeja. Nyt on tullut enemmän sävyjä näiden välille. Tavalliset ihmiset, jotka eivät missään nimessä ajattele kääntyvänsä vegaaniksi, ovat kiinnostuneet vegaanisista tuotteista, Jallinoja sanoo.

Vegaani- ja kasvisruokahaasteet ovat uusi ja suuri yhteiskunnallinen ilmiö. Suomessa vietetään jo perinteenomaiseksi muodostunutta lihatonta lokakuuta ja tammikuista vegaanihaastetta on vietetty jo viisi kertaa. Erityisesti Iso-Britanniassa lihaton maanantai (Meatless Monday) on innostanut monia vegeilemään.

– Nämä ovat houkuttelevia, trendikkäitä ja sosiaalisessa mediassa leviäviä joustavuuden tapoja.

Jallinoja muistuttaa sosiologi Pierre Bourdieun tutkimuksista, joiden mukaan kulttuurieliitti omaksuu uuden innovaation ensimmäisenä. Kun innovaatio leviää alempaan keskiluokkaan ja työväenluokkaan, eliitti omaksuu uusia käytöskoodeja erottuakseen ”kansasta”.

– Merkittävän osan kaikista ruokatrendeistä, kuten vaikka aurinkokuivatut tomaatit ja sushin, ovat ottaneet haltuun ensiin kaupunkilaiset naiset ja ylempi keskiluokka. Lisäksi kannattaa muistaa, että naiset ovat ylipäänsä kiinnostuneempia terveellisestä syömisestä, kuten kasviksista.

Jallinojan mukaan kulttuurieliittiin kuuluminen ei missään nimessä tarkoita, että vegaaniksi ryhdyttäisiin vain statuksen vuoksi.

– Varmasti on niitäkin ryhmiä, jotka kokoontuvat Café Kuumaan syömään avokadoleipiä ja tekemään niistä Instagram-päivityksiä, mutta tämä on liian yksinkertaistettua. On oikeasti mahdollista, että ihminen haluaa samaan aikaan erottautua luoda itsestään kuvaa trendikkäänä sekä olla aidosti ja sisäisesti huolissaan eläinten hyvinvoinnista. Tutkijat ovatkin puhuneet "vaihtoehtoisesta hedonismista" tai "moraalisesta nautiskelusta".

Nyt kulttuurieliitti on vasta omaksumassa veganismia ja kasvissyöntiä. Poptähti Beyonce kertoi maaliskuussa ryhtyvänsä vegaaniselle dieetille ennen esiintymistään Coachella-festivaaleilla. Maailman kuuluisin kokki Gordon Ramsay twiittasi huhtikuussa kokeilevansa vegaanidieettiä.

Maidon äänekäs puolestapuhuja Valio on varautunut jo seuraavaan askeleeseen lanseeraamalla oman kauramaitonsa. Lihatuottajat puolestaan tarkkailevat tiiviisti, miten laboratoriossa tuotetun lihan kehitystyö etenee.

Lihan ja maitotuotteiden puolesta lobbaavat muun muassa Valio, lihatuottajat ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on puolestaan sanonut, ettei ruuasta sovi olla ronkeli. Vastustelusta huolimatta Suomi-ruokavalio on muuttumassa: jo joka viides 17–24-vuotias ei Tilastokeskuksen kulutuskyselyssä ostanut lihatuotteita. Vuonna 2016 tehdyssä kyselyssä selvisi myös, että 8 prosenttia kaikista vastaajista ei edelliseen kahteen viikkoon ostanut lihatuotteita. Tämä oli yli 50 prosenttia enemmän kuin edellisessä kyselyssä vuonna 2012.

Jallinoja muistuttaa, että tällaisen kyselyn tuloksista on hankala vetää selviä johtopäätöksiä veganismista, sillä vastaajista osa voi hyvinkin pitää kotinsa lihattomana, vaikka ravintolassa pihvi maistuu. Tutkimuksessa ei myöskään selvitetty kalan kulutusta.

Oletko lisännyt kasvissyöntiä?

Kyllä
75% (317 ääntä)
En
25% (106 ääntä)
Ääniä yhteensä: 423

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tukholmassa kasvissyönti on jo arkipäiväistynyt – katso suomalaisparin ravintolavinkit9.7.2018 07.00
Vegaaniruoan evääminen voi olla syrjintää – tasa-arvolautakunnalta huomautus kahdelle helsinkiläispäiväkodille15.8.2018 19.25
Vegaaniäiti tyrmistyi päiväkotien linjauksesta – pelkää lapsen jäävän ilman ruokaa10.8.2018 06.10
Vegaanihaasteella hurja suosio – vanha ennätys ylitettiin jo kaksinkertaisesti10.1.2018 11.15

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu