Puheenaihe

”Puukontekijä ei tylsää päivää näe” – helsinkiläinen Aki on valmistanut perinnepuukkoja 7 vuotta

PERINTEET Suomalaisen puukon lumovoima on mahtava: nyt yhä useampi haluaa tehdä puukon omin käsin.

Roihuvuoressa asuva Aku Kihlberg tietää, että suomalainen puukko ja leuku vaativat onnistuakseen aikaa ja vaivaa. Lopputulos palkitsee tekijän.

Jari Pietiläinen

Kauneus, kätevyys ja käteensopivuus ovat suomalaisen puukon suosion salaisuus. Harva esine on kuin työkalu, mutta samalla kuin upein koru.

Puukkomestarit jakavat nyt tietojaan aloittelijoille.”

Roihuvuoressa asuva Aku Kihlberg, 43, on valmistanut suomalaisia perinnepuukkoja seitsemisen vuotta.

Nyt hän jakaa tietoa puukonteon jaloista taidoista muun muassa Vantaan aikuisopistossa ja Etelä-Helsingin kansalaisopistossa.

– Ihmiset todellakin pitävät käteen sopivista esteettisistä esineistä. Monelle kaupunkilaiselle puukko saattaa olla menneen ajan työkalu, mutta esimerkiksi eräretkellä sitä on vaikea korvata millään, Kihlberg muistuttaa.

Kihlberg on kouluttautunut saamenkäsitöiden artesaaniksi ja hänen lopputyönään oli perinteisen lapinleukun valmistus.

Hän on huomannut, että pääkaupunkiseudulla on juuri nyt tavaton kiinnostus puukkojen valmistukseen.

– Vajaassa vuosikymmenessä näitä puukkoja tekevien määrä on kasvanut valtavasti. Hieno muutos on myös se, että tunnetut puukkomestarit eivät enää panttaa osaamistaan itsellään, vaan jakavat sitä melko avoimesti jo ihan aloittelijoillekin, Kihlberg iloitsee.

puukko on jokaiselle tekijälle ainutlaatuinen kokemus, vasta-alkajan kannattaa kurssille tullessaan silti edetä maltillisesti.

– Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi tehdä yksinkertainen maasepän puukko, jossa ei ole lainkaan heloja. Sen parissa voi harjoitella aivan perustekniikkoja ja sen jälkeen laajentaa osaamistaan, Kihlberg opastaa.

– Itse olin ennen tätä puukkoharrastusta suoraan sanottuna aivan tumpelo: en osannut edes ruostetta puukonterästä pois hioa. Mutta vuodet opettavat, ja nyt näitä aarteita on tullut tehtyä jo kymmenittäin. Puukontekijä ei kyllä koskaan tylsää päivää näe.

Toistakymmentä puukkoa omin käsin valmistanut heikinlaaksolainen Erkki Alanko, 70, harmittelee sitä, että vaikka harrastajien määrä on kasvanut, työpuukkojen arvostus on samalla laskenut.

– Kyllä puukkoja saa nykyisin tuolta marketeista kolmella eurolla, mutta eihän niissä ole lainkaan samaa arvokkuutta kuin itse tehdyillä puukoilla.

Alanko on innokas kokeilemaan erilaisia perinnetekniikoita. Parhaillaan hän koristelee puukonkahvaa erikoisella tavalla: hän keittää kaurapuuroa, jonka lusikoi kahvan päälle kuivumaan.

– Sitten petsaan kahvan ja väri tarttuu kohtiin, joissa ei ole puuroa. Näin saadaan aika hieno, läikehtivä kuvio, Alanko innostuu.

Suomalainen puukkokurssi 4. syyskuuta alkaen Vantaan opistotalossa, Tikkurilassa.

Suomalainen puukko

Puukko on työkalu ja käsityön taidonnäyte.

Puukon muoto vakiintui Suomessa 1300-luvulla. Siihen on vaikuttanut muun muassa taontatekniikka.

Suomessa puukon arkikäyttö säilyi pidemmälle kuin muualla. Syynä oli uudisraivauksen luoma työkalutarve.

Teräaseiden valmistajat olivat ammattimiehiä, joita ei ollut joka pitäjässä.

Suomen puukkoseura perustettiin 1995. Se innostaa elvyttämään puukkoperinnettä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu