Puheenaihe

Koulupojan traaginen kuolema: Kohuttu juoksutesti ollut käytössä 20 vuotta – "Turvallisempi kuin Cooper-testi"

20 metrin viivajuoksu on osa uuden opetussuunnitelman mukaisia Move-mittauksia.

Arkisto/Ari Peltonen

Espoolaisen Tiistilän koulun oppilas kuoli viime viikolla saatuaan sairauskohtauksen liikuntatunnilla.

Yläkoululaiset olivat suorittaneet 20 metrin viivajuoksua eli kestävyyssukkulajuoksua, jolla mitataan kestävyyttä ja liikkumistaitoja. Juoksua kutsutaan myös piip-testiksi.

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n puheenjohtaja Kasper Salin kertoo, että liikuntakasvatuksen professorit Heimo Nupponen, Risto Telama ja Hannu Soini lanseerasivat kestävyyssukkulajuoksun osana kunnon ja liikehallinnan mittaamista jo 1998.

Noin kolme viime vuotta sama juoksu on ollut 20 metrin viivajuoksun nimellä osana uuden opetussuunnitelman Move-testiä.

Move-mittauksilla kartoitetaan 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysistä toimintakykyä, ja siihen sisältyvät "piip-testin" lisäksi vauhditon 5-loikka, ylävartalon kohotus, etunojapunnerrus ja kehon liikkuvuuden testaukset.

– Suomen kouluissa on ollut värikkäitä käytäntöjä: Osassa niistä on suoritettu Cooper tai 2 000 metrin juoksu kestävyyskunnon mittauksena. Nyt uuden opetussuunnitelman myötä 20 metrin viivajuoksu lukeutuu 5. ja 8. luokilla tehtävään Move-mittaukseen. Moven avulla saadaan ajantasaista tietoa lasten ja nuorten toimintakyvystä, Salin selvittää.

Voi olla, ettei oppilaan enää anneta mennä juoksussa äärirajoille."

Salin arvioi, että 20 metrin viivajuoksu on lähtökohtaisesti turvallisempi kuin 2 000 metrin matka tai Cooper. "Piip-testissä" juostaan 20 metrin osuutta edestakaisin hiljalleen kiihdyttäen, niin kauan kuin juoksija jaksaa.

LUE MYÖS: Espoo keskeyttää Move-testit kouluissaan toistaiseksi

– Se on heikompien oppilaiden näkökulmasta parempi vaihtoehto. 20 metrin viivajuoksussa oppilas voi itse arvioida omaa jaksamistaan paremmin, koska siinä aloitetaan hitaalla vauhdilla. Siinä voi myös heti lopettaa, jos tuntuu, ettei enää jaksa.

– Cooperissa pyritään juoksemaan mahdollisimman tasaisesti 12 minuuttia, ja kokemattomille juoksijoille rutistus voi olla todella vaikea, Salin huomauttaa.

"Piip-testistä" ja Move-mittauksista on Salinin mukaan huomattavaa hyötyä, koska niiden avulla voidaan havaita varhain, jos lapsen fyysisessä toimintakyvyssä on puutteita.

– Silloin ongelmaan voidaan heti puuttua koulussa. Esimerkiksi armeijassa tilanteeseen puuttuminen voi olla jo liian myöhäistä tai ainakin huomattavasti vaikeampaa.

Salinin tiedossa ei ole, että koululiikunnassa tehty 20 metrin viivajuoksu olisi aiemmin aiheuttanut vakavia onnettomuuksia Suomessa.

– Cooper-testi on kyllä vaatinut vuosien saatossa kuolonuhreja armeijassa.

Salinin mukaan nyt pitää tutkia tarkkaan, mistä Tiistilän koulun oppilaan kuolema johtui.

– Onko ollut piilevää sydänvikaa? Sellaista ei välttämättä havaita normaalissa lääkärintarkastuksessa. Jos on ollut sydänvika, sairauskohtaus voi tulla missä tahansa, Salin muistuttaa.

Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat valmistelleet Move-järjestelmää yhdessä.

Salin arvioi, että nyt testin ohjeistusta tarkistetaan.

– Voi myös olla, ettei oppilaan enää anneta mennä juoksussa äärirajoille.

LUE MYÖS: Poika oli pyörtynyt kaksi kertaa aiemmin vuonna 2017, kertoo IS

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Koulupojan kuolema Espoossa – kaupunki keskeyttää kohutut Move-testaukset toistaiseksi17.9.2018 11.42

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu