Puheenaihe

Kalasatama loi nahkansa reilussa 100 vuodessa – tällainen on Helsingin uuden kaupunginosan historia

HISTORIA Reilussa vuosisadassa Kalasatama karisti niskastaan teollisuuden. Nyt alueelle tulvii uusia asukkaita.

Tältä näytti nykyisen Kalasataman alue 1950-luvulla Sompasaaren suunnalta katsottuna.

Eino Heinonen / HKM

Kalasataman alue nykyisen kantakaupungin kainalossa uinui Helsingin perustamisen jälkeen vuosikymmeniä lähes luonnontilassa, kunnes kaupunkia ryhdyttiin sijoittamaan uudelleen 1630-luvulla.

Tuolloin keskusta aiottiin siirtää Vanhankaupunginlahdelta Sörnäistenniemelle, mutta lopulliseksi paikaksi valikoitui kuitenkin Vironniemi.

Vuonna 1862 Suomi sai ensimmäisen rautatiensä Helsingistä Hämeenlinnaan – ja pistoraide vedettiin myös Sörnäisiin. Sörnäisten satamasta tulikin tärkeä yhteys ulkomaailmaan. Tämä herätti Kalasataman eloon.

– Autonomian ajalla Kalasatama muuttui varsin nopeasti rakentamattomasta alueesta teollisuusalueeksi. Se oli satamajätkien, asuinkasarmien, oluttehtaiden ja puutavaran varastointialuetta, kertoo arkkitehti Mikko Lindqvist Helsingin kaupunginmuseosta.

Rakentaminen Kalasatamassa kiihtyi heti 1900-luvun alkuvuosina, kun Suvilahden aluetta alettiin toden teolla ottaa teollisuuskäyttöön. Vuosina 1908–1914 valmistuivat Sörnäisiin niin sähkölaitoksen voima-asema ja kaasukello kuin tiivis laitosrakennusaluekin.

Rinnan teollisuuden kanssa Vanhankaupunginlahti muotoutui myös helsinkiläisten virkistysalueeksi. Mantereen edustalla oli useita saaria, jotka toimivat virkistysalueina: Kivinokka, Kyläsaari, Nihti, Hanasaari ja Lammassaari.

Saarten nimet kertovat osin myös käyttötarkoituksesta, sillä saarilla kyläiltiin ja niihin muun muassa kuljetettiin karjaa laiduntamaan.

Vielä 1970-luvulla Kalasatama oli raskaan tavaraliikenteen tyyssija. Junat toivat ja veivät laivoilla tullutta rahtia uutterasti. Kuva vuodelta 1971. – Kuva: Eeva Rista / HKM

Seuraavan mullistuksen Kalasatama koki 1950-luvulta lähtien, jolloin uusi suursatama rakennettiin ja Itäväylä avattiin. Kulosaaren ja Herttoniemen kautta kulkevasta väylästä muodostui keskeinen reitti Helsingin keskustasta kohti itää.

Suvilahden voimala-alue ja Sörnäistenrannan teollisuusalue alkoivat vähitellen menettää merkitystään energiantuotannossa.

– Nämä alueet ovat olleet rankassa käytössä ja se näkyy myös Kalasatamassa. Oma haasteensa on osata säilyttää muutosten keskellä teollisuus- ja satama-alueiden menneisyys, mutta myös turvata niiden jatkuvuus, Lindqvist muistuttaa.

– Myös Suvilahdessa suunnittelijoiden pitää tarkkaan pohtia, miten uusi käyttö sopii yhteen vanhojen, jo olemassa olevien rakennusten kanssa.

Kahden seuraavan vuosikymmenen kuluessa Kalasatama rakennetaan tiiviisti täyteen koteja ja toimistorakennuksia. Alueella on 2030-luvun lopussa määrä asua noin 25 000 helsinkiläistä – siis kuta kuinkin saman verran kuin on väkeä nykyisessä Kalliossa.

Työpaikkoja Kalasatamaan valmistuu yhteensä noin 8 000, ja kauppakeskus Redi sekä muut palvelut houkuttelevat jatkossa nykyistä enemmän kävijöitä muualta Helsingistä. Tämän vuoksi joukkoliikenteen sujuvuus on alueen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeä.

Kuin esimakuna joukkoliikenteen mittavuudesta Kalasatama sai jo tammikuussa 2007 oman metroasemansa, jonka avajaisia vietettiin torvisoiton ja taputusten saattelemana.

Lähivuosien aikana monet esikaupunkien bussilinjat kulkevat Kalasataman läpi, ja myös osa Vantaan bussilinjoista päätyy sinne.

Raitioliikenne käynnistyy 2020-luvun puolivälissä, jolloin raitiovaunujen reitti suuntaa Kruunusiltoja pitkin Hakaniemeen ja Korkeasaaren kautta Laajasaloon.

Pasilan, Kumpulan kampuksen ja Kalasataman välille suunnitellaan myös nopeaa ja suoraa raitioliikenteen yhteyttä. Uutta raitiotietä Kalasatamaan ja Vallilanlaaksoon tulee näillä näkymin viitisen kilometriä.

Lue myös:

Mustikkamaalta kuka tahansa voi löytää historiallisia kiviä sekä posliinipalasia ja fossiileita, joita kauppalaivat jättivät jälkeensä satoja vuosia sitten.

Nuoren lapsiperheen arki Kalasatamassa sai kansainvälistä huomiota – "Taivalkoskellakaan elämä ei ollut niin yhteisöllistä kuin täällä"

Näin Kruunusillat muuttaa Korkeasaaren arkea: lippukoju saarelle, ratikkapysäkki, uusi paikka yhteyslaiturille

Verkkosaaressa pitivät pienalukset omaa kotisatamaansa vielä muutama vuosikymmen sitten. Kuva kesältä 1983. – Kuva: Jan Alanco / HKM

Tämä ja paljon muita juttuja Kalasatamasta löydät Kalasatama-liitteestä. Koko liitteen voi lukea tästä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kuvat: Tätä kaikkea on uusi kauppakeskus Redi – vapaalentotunneli, hulppea leffateatteri ja katolla liki Espan kokoinen puisto 19.9.2018 06.45
Kalasatama odottaa jo ratikkaa23.9.2018 08.10
Nuoren lapsiperheen arki Kalasatamassa sai kansainvälistä huomiota – "Taivalkoskellakaan elämä ei ollut niin yhteisöllistä kuin täällä"20.9.2018 20.15
Kauppakeskuksen avaus helpottaa Kalasataman terveysaseman parkkipaikkapulaa – "Parkkipaikat ovat jatkossa Redissä"19.9.2018 19.05
Torstai tuo muutoksia reitteihin Kalasatamassa – uutta kauppakeskusta halkoo kävelykatu19.9.2018 07.15
Kauppakeskus Redin leffateatterin huomiset avajaiset siirrettiin viime hetkellä – "Avaamme, kun kehtaamme näyttää paikan asiakkaille"19.9.2018 12.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu