Puheenaihe

Yllättävä tutkimustulos: Näin eliittilukiossa opiskelu vaikuttaa yliopisto-opintoihin ja alavalintaan

Tutkimuksen mukaan eliittilukioon pääsy ei johda todennäköisempään opiskelupaikkaan yliopistossa. Kuvituskuva.

Arkisto / Johanna Erjonsalo

Tuore tutkimus antaa yllättäviä tuloksia siitä, miten eliittilukiossa opiskelu vaikuttaa yliopisto-opintojen aloitukseen ja alavalintaan.

Eliittilukioon pääsy ei johda todennäköisempään opiskelupaikkaan yliopistossa.

Eliittilukio ei myöskään suuntaa opiskelijoita todennäköisemmin korkeapalkka-alojen opintoihin, kuten oikeus-, lääke- tai kauppatieteelliseen.

Tiedot käyvät ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Aalto-yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tutkimuksesta.

Tulokset julkaistiin torstaina Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Suuri osa Suomen korkeimpien sisäänpääsyrajojen lukioiden opiskelijoista etenee yliopistoon tai muuhun korkeakouluun.

Lääketieteelliseen nämä opiskelijat päätyvät noin kaksi kertaa ja oikeustieteelliseen kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut yliopisto-opintonsa aloittavat.

Tämä vaikutus selittyy kuitenkin valikoitumisella, ei eliittilukion opiskelijoilleen tuottamalla arvonlisällä, selviää tutkimustuloksista.

Valikoitumisella tarkoitetaan sitä, että parhaat opiskelijat valikoituvat korkean sisäänpääsyrajan lukioihin.

Kun tämä niin sanottu valikoitumisharha huomioidaan, lukioiden väliset erot ovat vähäiset.

Tarkastelun kohteina olivat Ressun, Helsingin normaalilyseon, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun, Mäkelänrinteen ja Etelä-Tapiolan lukiot.

Korkean sisäänpääsyrajan lukioon pääsy ei tutkimuksen mukaan lisää todennäköisyyttä aloittaa yliopisto-opinnot.

Ainoana poikkeuksena tästä on Etelä-Tapiolan lukio.

Tutkimuksessa ei myöskään havaittu, että eliittilukiossa opiskelu kasvattaisi ihmisen todennäköisyyttä päätyä niin sanotulle eliittialalle, kuten kauppatieteen, lääketieteen, oikeustieteen tai teknillistieteellisen opintoihin.

– Tämä oli meille yllättävää. Toisaalta eriarvoisuuden näkökulmasta on huojentavaa, että eliittilukiot eivät vaikuttaisi vahvistavan jo peruskoulussa syntyneitä osaamiseroja tai perhetaustan merkitystä, arvioi VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen.

Tutkimuksessa vertaillaan kahta ryhmää: sisäänpääsyrajan juuri ylittäneitä ja juuri rajan alle jääneitä.

Asetelma mahdollistaa syy–seuraussuhteiden arvioinnin, sillä rajan läheisyydessä olevat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia.

Eliittilukioon päässeet kuitenkin suorittavat lukio-opintonsa vertaisryhmässä, joka on lähtötason, perhetaustan ja sukupuolijakauman myötä erilainen kuin niillä, jotka eivät päässeet sisään.

– Tutkimuksemme perusteella vertaisryhmän vaikutukset jo aiemmin koulussa hyvin menestyviin oppilaisiin ovat vähäisempiä kuin usein ajatellaan. On myös mielenkiintoista, että vertaisryhmällä ei vaikuta olevan vaikutusta odotettuihin tuloihin tai korkeapalkkaisemman opintoalan valintaan, sanoo Lassi Tervonen, yksi tutkimuksen tekijöistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu