Puheenaihe

Naima, 14, ja Tyyne, 16, kohtasivat loppunsa teloittajien edessä – "He halusivat tehdä sitä mitä miehetkin"

SISÄLLISSOTA Hennalassa teloitettiin nuoria naisia muun muassa Tuusulasta ja Mäntsälästä sata vuotta sitten. Tutkijan mukaan kyseessä oli Suomen suurin naismurha.

Mäntsälän naiskaartin sairaanhoitajat Martta Leimu (oik.) ja Tyyne Vilkman sekä Vilho Ahlberg teloitettiin Hennalassa toukokuussa 1918.

Työväen Arkisto

Hennalan vankileiri Lahdessa oli vuonna 1918 kohtalokas tuusulalaisille Karin sisaruksille.

Nuorin teloitetuista oli 14-vuotias tehdastyöläinen Naima Kari Tuusulasta. Myös hänen 16-vuotias sisarensa, Tyyne Kari teloitettiin.

– Hennalassa oli toukokuussa kaikkiaan 70 naista Tuusulasta, Mäntsälästä ja Keravalta. Heistä ainakin 26 teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä, kertoo tutkija Marjo Liukkonen Keski-Uusimaa-lehdelle.

Suomen sisällissota päättyi toukokuussa 1918 punaisten antautumiseen, jolloin vangittiin yli 80 000 punakaartilaista omaisineen.

Vangit sijoitettiin Etelä-Suomen varuskuntiin. Hennalan vankijoukko oli Suomen suurimpia, lähes 18 000 sotavankia.

Teloitettujen määrän arvioidaan olevan 500–1 000 vankia.

Hennalassa tapahtui myös Suomen historian suurin naismurha. Siellä surmattiin yli 220 nuorta naista.

He olivat keskimäärin 20-vuotiaita, pääosin naimattomia, usein tehdastyöläisiä ja yleensä lapsettomia.

Rodunjalostusoppiin uskoneet teloittajat katsoivat, että naimattomat, housuihin pukeutuneet, lyhythiuksiset naiset uhkasivat yhteiskuntajärjestystä.

– Surmatut naiset olivat kiinnostuneita naistenoikeuksista, työväenaatteesta ja seikkailunhalusta. He halusivat tehdä sitä mitä miehetkin, Marjo Liukkonen sanoo.

Hennalan naisten kohtalo oli askarruttanut häntä vuosien ajan.

– Ihmettelin, miksi historiantutkijat vaikenevat heistä. Siksi tein heistä historiallisen sosiologian alaan kuuluvan väitöskirjan.

Tutkimus toi päivänvaloon runsaasti uutta tietoa. Vankien olot olivat Hennalassa aluksi niin huonot, että Liukkonen nimittää kirjassaan Hennalaa keskitysleiriksi.

– Siellä oli toisin kuin luultiin lähes 300 lasta äiteineen. Naisvankien määräksi paljastui 2282, vaikka heitä piti olla vain hiukan yli 300. Paljastui myös hyväksikäyttöä ja seksuaalista väkivaltaa, josta ei ollut aiemmin puhuttu. Lähes puolet ammutuista naisista oli alaikäisiä tyttöjä.

Liukkonen sai joukolta historiantutkijoita osakseen kritiikkiä muun muassa sotapropagandasta ja uskomustarinoista. Toisenlaistakin palautetta tuli.

– Ihmiset ovat kiinnostuneet näiden naisten kohtalosta. Tutkimukseni on innostanut runous-, teatteri- sekä musiikkialan taiteilijoita, joten ihmiskohtalot jäävät elämään lukuisissa teoksissa.

Mäntsälän Kaukaisten naiskaartin 39 naisesta 26 teloitettiin Hennalassa.

– Kerrotaan, että naiset vilkuttivat leirillä iloisesti mäntsäläläisille miehille ja huusivat pääsevänsä kotiin. Metsän reunasta kuuluivat laukaukset. Naisia ei nähty enää sen jälkeen. Tässä joukossa olivat Karin sisarukset Tuusulasta.

Tämän jutun julkaisi ensin Keski-Uusimaa-lehti.

Yleisöluento Järvenpäässä

Hennalassa oli 1918 runsaimmillaan 18 000 vankia.

Joukossa oli lähes 2 300 naista ja lähes 300 lasta äiteineen.

220 surmatusta naisesta neljäsosa oli Uudenmaan läänistä.

Marjo Liukkonen on feministi, toimittaja, tutkija ja opettaja.

Tekeillä on kirja Hennalan miehistä.

Vuonna 1919 punavangit armahdettiin.

Hennalan naiset -luento on tänään 31.10. klo 18 Järvenpää-talossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Ammuttiinko 60 vai kolme? Kevään 1918 teloituksista leviää yhä huhuja – tutkijan mukaan Suomessa toimi keskitysleiri12.5.2018 10.10

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu