Puheenaihe

Aleksanterinkadulla sukelletaan pelon ytimeen – "Fobiat ja kummitukset rajasimme pois"

KAUPUNGINMUSEO Uusi näyttely vie arvaamattomaan sokkeloon, mutta auttaa myös kohtaamaan omat pelot.

Lähes kaikki julkinen tila on nykyisin valvottua.

Maija Astikainen / Kaupunginmuseo

”Sisään astuessasi hyväksyt sen, että saatat joutua ahtaisiin tiloihin, kohdata ahdistavia tilanteita, simuloituja elämyksiä, kovia ääniä, voimakasta ja provosoivaa kielenkäyttöä, seksuaalisia viitteitä ja valon välkettä.”

Tällaisen vastuuvapauslausekkeen joutuu allekirjoittamaan mennessään kaupunginmuseon Pelko-näyttelyyn. Asiakirja on leikkiä, sillä sen saa mukaansa muistoksi.

Näyttely muistuttaa rakennustyömaata, jossa kuljetaan raakalaudasta ja vanerista tehtyjen seinien ja ovien sokkelossa.

Välillä tuulee kuin ulkona rakennustelineillä ja suojamuovit lepattavat. Opasteita ei ole, vaan kävijä on omillaan.

– Näyttelyssä pelataan ennalta arvaamattomuudella. Se on myös yksi ihmisten pelonkohteista, museolehtori Sauli Seppälä sanoo.

– Tämä ei ole kuitenkaan kummitustalo. Täällä ei tule mörkö vastaan. Myös fobiat rajasimme pois.

Näyttelyssä kohdattavat pelonaiheet on kerätty kaupunkilaisilta. Vastauksissa mainittiin usein tulevaisuus, eriarvoisuuden lisääntyminen sekä oma tai läheisen sairastuminen ja kuolema.

Myös vihapuhe on yksi teema. Museo kysyi kaupunkilaisilta, millaista vihapuhetta he ovat kohdanneet. Pelkoon liittyvä elementti on, että vihapuhe voi yllättää missä vain: kaupassa, kadulla tai liikennevälineessä.

Pelon ansiosta ihminen tietää, milloin kannattaa nostaa kytkintä.”

Vieraiden ihmisten kohtaaminenkin voi ahdistaa. Pelkolabyrintin keskellä avautuu yhtäkkiä kirkkaassa loisteputkivalossa kylpevä odotushuone, jossa istutaan vastakkain tuntemattomien ihmisten kanssa.

– Jokainen tulkitsee tätä näyttelyä omalla tavallaan. Joku pelkää täällä muiden kohtaamista, toinen edessä odottavaa toimenpidettä, Seppälä pohtii.

Yksi pakohuonetyyppisen sokkelon teemoja on valvonta, joka lisääntyy koko ajan.

Kaupunginmuseon Pelko-näyttelyn pohjimmainen tarkoitus ei ole pelottaa, vaan auttaa kohtaamaan pelkonsa ja käsittelemään sitä.

Liiallinen pelko voi rajoittaa elämää ja luoda yleistä turvattomuuden tunnetta.

Kaikki pelkäävät jotain, museolehtori Seppälä muistuttaa.

– Pelko on hyvästäkin. Se on elämän kantava voima. Pelon ansiosta ihminen tietää, milloin kannattaa nostaa kytkintä.

Pelko myös kiihottaa.

– Emmehän muuten katsoisi kauhuelokuvia, Seppälä huomauttaa.

Pelko-näyttely

Helsingin kaupunginmuseon 4. kerroksessa, Aleksanterinkatu 16.

Avautui 9. marraskuuta ja kestää maaliskuun loppuun 2019.

Avoinna maanantaista perjantaihin kello 11–19 ja viikonloppuisin 11–17.

Vapaa pääsy.

Tilan, valon ja äänet on suunnitellut skenografi Kristian Palmu.

Osana Pelkoa nähdään taiteilija Eleonora Hagströmin teos Amygdala.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu