Puheenaihe

Käteen jäi 1 100 euroa kuussa, Henrin oli pakko nostaa tukia – ruokalähetit polkevat palkkakuopassa

TYÖELÄMÄ Ruokalähetit vaativat kampanjalla parempia työolosuhteita. Henrille jäi käteen 1 100 euroa.

–Työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus työsopimukseen, kritisoi ruokakuljetuspalveu Foodoralla työskentelevä Henri Siira.

Sanna Jompero

Henri Siira on toiminut Foodoran ruokalähettinä Helsingissä reilut kaksi vuotta. Vuosina 2016–2017 Siira toimi freelancerina eli lähettikumppanina, jolla ei ollut työsopimusta, vaan yhteistyösopimus.

–  Ajoin niin paljon kuin ehdin. Käteen jäi kuukaudessa noin 1 100 euroa. Jouduin turvautumaan työnteon aikana sosiaaliturvaan. Muuten ei olisi tullut toimeen.

Vuosi sitten Siira nimitettiin ”rider captainiksi” eli ajojen ohessa lähettikumppanien valvojaksi ja hän sai kiinteän työsopimuksen. Nyt Siira on ylennetty ”senior rider captainiksi”.

– Iso parannus on, että sain työsopimuksen ja siihen kuuluvat edut. Nyt palkka on ihan hyvä, mutta freelancerina en olisi ollut yhtä tyytyväinen. Iso ongelma on se, että freelancereilla ei ole työsopimuksia.

Heillä ei ole myöskään sairauspäivärahaa, lomarahaa eivätkä he saa korvausta omien työvälineiden käytöstä eli puhelimesta ja polkupyörästä tai autosta.

Syyskuussa voimaan tuli uusi sopimusmalli, jonka myötä työolosuhteet huononivat entisestään. Pyörälähetin tuntipalkka on arkisin seitsemän euroa. Autokuskeille maksetaan kahdeksan euroa tunnilta. Päälle maksetaan 2,20 euron toimituslisää per keikka.

Aikaisemmin lisä oli kaksi euroa, mutta uudessa sopimuksessa pyörälähettien tuntipalkkio vastaavasti tippui eurolla. Autolähetit joutuivat luopumaan muun muassa kilometrikorvauksista ja parkkieduista.

– Uusi malli kolahti eniten autokuskeihin. Kun on maksanut vakuutukset, bensat ja kaikki välilliset kulut omasta lompakosta, jää kuun lopussa käteen 5–7 euroa tunnilta.

Keikkojen saaminen on järjestelmässä epäsäännöllistä.

Syksyllä joukko Foodoran kuljettajia käynnisti Foodora vastuuseen -kampanjan. Myös ammattiliitto PAM on ottanut asiaan kantaa.

– Freelancereiden osalta on tapahtunut yksipuolista ehtojen heikentämisiä. Se on laajempi ilmiö vastaavanlaisissa yrityksissä muuallakin Euroopassa. On huolettava ilmiö, että alustan perustamalla työnantaja pyrkii ulkoistamaan työnantajan velvoitteet. Tämä ei ole millään muotoa oikein, sanoo työaika- ja palkkausjärjestelmän asiantuntija Sirpa Leppäkangas.

Merkittävä etujen huononnus syksyllä oli se, että kuljettajien taukotilasta keskustassa luovuttiin.

– Me olemme nykyään passitettuja lorvimaan kauppakeskuksiin ja muihin yleisiin tiloihin toimitustemme välissä, Siira toteaa.

– Suuri osa on ulkomaalaisia, jotka eivät kuulu normatiiviseen kulttuuriin. He ovat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Työtä yritetään myydä lisätienestinä, jopa harrastuksena. Moni joutuu kuitenkin turvautumaan toimeentulotukeen tällä palkalla. Siksi kampanjoimme tästä tilanteesta ja koetamme saada siitä vähemmän karumpaa.

Tämä ei ole millään muotoa oikein.”

Foodora perustelee malliaan joustavuudella.

– Moni toivoo joustavia tunteja opiskelujen ohella lisätienestien ansaitsemiseksi. Suurin osa lähettikumppaneistamme eivät siis ole työsuhteisia, vaan toimivat esimerkiksi yrittäjinä. Haluamme ehdottomasti kuunnella nykyisiä lähettikumppaneitamme ja ottaa heidän toiveensa huomioon yhteistyön suhteen, sanoo markkinointipäällikkö Nora Särkkä.

Siiran mukaan neuvotteluvaraa lähettikumppanilla ei paljoa ole.

– Foodora ei ole ollut edes puheyhteydessä kampanjaan. Asioista ei voi neuvotella. Tämä on ota tai jätä -sanelupolitiikkaa.

Yksi kampanjan tarkoituksena on saada sosiaalitilat takaisin. Nora Särkän mukaan Foodora etsii parhaillaan uusia taukotiloja.

Siira toivoo, että alalle saataisiin rotia lainsäädännöllä.

– Työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus työsopimukseen. Jos loukkaantuu tai liukastuu, se on kaikki omalla kontolla. Yritysten pitäisi pystyä jostain muusta optimoimaan toimintaansa kuin työntekijöiden selkänahasta, Siiraa paukauttaa palkka- ja sosiaaliturvaan viitaten.

Oikeutta läheteille

Joukko Foodoran lähettejä perusti syksyllä Oikeutta läheteille -kampanjan.

Myös ruokalähettipalvelu Woltin lähettejä on liittynyt mukaan.

Foodora on ruoankuljetuspalvelu, jonka palvelun piirissä Helsingissä on yli sata ravintolaa.

Pääkaupunkiseudulla lähettejä on noin 150.

Kampanjassa vaaditaan palkkionalennusten perumista, sairaslomaoikeutta, läpinäkyvyyttä vuorojen jakoon, korvauksia työvälineiden ja ajoneuvojen ylläpitoon, sosiaalitiloja ja mahdollisuutta solmia työsopimus.

Muun muassa ammattiliitto PAM on kantanut huolta alustatalouteen liittyvistä ongelmista.

Alustataloudessa jokin yritys tarjoaa alustan, jolla välitetään esimerkiksi ruoka-, kuljetus- ja siivouspalveluita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Yritys maksoi 2,90 euron tuntipalkkaa: Sopimus purettiin välittömästi – "Olemme järkyttyneitä"21.11.2018 15.05
Taksiuudistus ja kesä veivät asiakkaat – Kuski: "Eilen sain käteen 31,70 euroa"6.7.2018 20.35
Kuljetusfirma polkaisi fillarilähettipalvelun taas käyntiin – "Pohjoisen poika on tottunut pakkasiin"14.5.2017 18.40
Palkkakuopassa olevien työntekijöiden palkkoja nostetaan Helsingissä – jopa 175 euron korotus5.10.2018 12.01

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu