Puheenaihe

Tutkijakin yllättyi: Näin ihminen muuttaa syömistään, kun hän muuttaa hyväosaisten asuinalueelle

Kuvituskuva.

Paivi Tuovinen

Uusi tutkimus osoittaa, että asuminen tai muuttaminen hyväosaiselle asuinalueelle on selkeässä yhteydessä ravitsemussuositusten noudattamiseen.

Tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä ruokatottumuksiin yli 16 000 suomalaisen aikuisen aineistosta.

Turun yliopiston kansanterveystieteen yksikön tekemässä tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen hyväosaisuuden yhteyttä siihen, kuinka hyvin tutkittavien ruokavalio noudatti kansallisia suosituksia.

Ruokatottumuksia selvitettiin lyhyen ruoankäyttökyselyn avulla ja vastuksista muodostettiin indeksi, joka kuvaa ruokailutottumusten ja kansallisten ravitsemussuositusten vastaavuutta.

Tiedot asuinalueen hyväosaisuudesta liitettiin tutkittaviin osoitekoordinaattien avulla Tilastokeskuksen ruututietokannasta.

– Asuinalueen hyväosaisuus mitattiin alueen koulutus- ja tulotaso sekä työttömyystietojen avulla. Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien omasta koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä, kertoo tutkimuksesta vastannut dosentti Hanna Lagström.

Puolet osallistujista oli asunut samassa osoitteessa koko kuuden vuoden seurannan ajan. Sekä muuttajien että koko tarkastelujakson ajan alueella asuneiden joukossa havaittiin sama ilmiö: heikommalla sosioekonomisella alueella asuvilla oli alhaisemmat ravitsemusindeksin pistemäärät kuin hyväosaisella alueella asuvilla.

– Yksittäisistä ruoka-aineista hyväosaisilla alueilla syötiin makkaraa, lihaa, kalaa ja vihanneksia suositusten mukaisesti, kun taas huono-osaisilla alueilla tumman leivän syönti ja alkoholin käyttö olivat useammin suosituksien mukaisia.

Sen sijaan rasvattoman maidon kulutus sekä hedelmien ja marjojen käyttö eivät olleet yhteydessä asuinalueen hyväosaisuuteen, Lagström kertoo.

Lagström pitää erityisen mielenkiintoisena tuloksena sitä, että huono-osaisilta hyväosaisille alueille muuttaneet söivät terveellisemmin kuin huono-osaisemmille alueille päätyneet.

– Tämä saattaa kertoa siitä, että asuinympäristöt tarjoavat hyvinkin erilaisen elintarvikevalikoiman ja siten kaventavat mahdollisuuksia ruokavalion parantamiseen tai suositusten mukaiseen noudattamiseen, tutkija pohtii.

Tutkimus on julkaistu Health & Place -lehdessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Yhdenvertaisuus toteutuu sittenkin: – Nuorten koulutusvalinnoissa vain vähän asuinalueesta johtuvia eroja2.10.2018 00.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu