Puheenaihe

Linda Liukas: Tekoäly ei vie töitä – Tällainen on ihmisen ja koneen työnjako tulevaisuudessa

TYÖELÄMÄ Linda Liukkaan mielestä nykyisen tietokoneen rakentaminen on yksi ihmiskunnan isoimpia intellektuelleja saavutuksia, sillä siihen on tarvittu miljoonien ihmisten osaamista ja yhteistyötä.

Linda Liukkaan mukaan tekoäly ei vie töitä ihmisiltä, mutta muuttaa töitä, joita ihmiset tekevät. - Tulevaisuudessa ihminen ja teknologia yhdessä ratkaisevat ongelmia, hän sanoo.

Johanna Erjonsalo

Koodi on 2000-luvun kirjoitustaitoa, kiteyttää lastenkirjailija, koodauslähettiläs ja talouslehti Forbesin yhdeksi Euroopan johtavista teknologia-alan naisista valitsema Linda Liukas, 32. Kun hän puhuu koodaamisesta, hän käyttää mielellään tuttuja vertauskuvia. Ne helpottavat asian ymmärtämistä.

– Kaikista ei tarvitse tulla koodareita, mutta kaikkien olisi hyvä vähän ymmärtää, miten koodaaminen ja ohjelmistot muuttavat maailmaa, jossa elämme, hän sanoo.

Suuri kynnys ymmärryksen tiellä ovat Liukkaan mielestä ihmisten mielikuvat. Niitä voidaan muuttaa esimerkiksi kertomalla monipuolisempia tarinoita siitä, mitä koodarit tekevät työkseen.

Ohjelmointia tarvitaan kaikilla yhteiskunnan alueilla, olipa kyseessä sitten sairaanhoito, taide, teknologia tai tiede.

Lisäksi tarvitaan koulutusjärjestelmän muuttamista.

– Koulutusta ja helpotusta koodaripulaan onkin nyt tulossa, kun peliyhtiö Supercellin perustama koodauskoulun Hive Helsinki aloittaa toimintansa ensi kesänä. Alkuvaiheessa otetaan sata opiskelijaa.

Koodauskoulun hallituksen puheenjohtajana toimiva Liukas kertoo, että koulutukseen haku tapahtuu simppelin logiikkatestin avulla, eikä siihen tarvita kokemusta ohjelmoinnista tai pitkää matikkaa.

Myös heille, joilla ei ole mahdollisuutta hakea Hive Helsinkiin, löytyy vaihtoehtoja.

– Teknologia on siinä mielessä demokraattinen alue, että internetissä pystyy opiskelemaan monenlaisia kurssikokonaisuuksia ilmaiseksi. Esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Reaktor järjestävät ilmaista Elements of AI -verkkokurssia, joka pureutuu tekoälyn perusteisiin. Sen on suorittanut jo yli 100 000 suomalaista, Liukas kertoo.

Koodaripulan helpottamiseksi tarvitaan myös positiivisia roolimalleja.

– On tärkeä näyttää, että koodaaminen ei ole ainoastaan nuorten miesten juttu, eikä se ole erityisesti tai puhtaasti matikkaa vaativa juttu. Se ei ole introverttia tai yksinäistä toimintaa, vaan ohjelmointia tarvitaan kaikilla yhteiskunnan alueilla, olipa kyseessä sitten sairaanhoito, taide, teknologia tai tiede, Liukas korostaa.

Ihminen ratkaisee niitä ongelmia, joissa ihminen on hyvä, ja kone niitä, joissa se on hyvä.

Hän tietää toimivansa roolimallina monille nuorille naisille ja myös miehille. Hänestä on kuitenkin tärkeää, että eivät vain nuoret, vaan kaiken ikäiset otetaan mukaan. Koodaaminen ei ole pelkästään nuorten juttu.

– Tapasin Japanissa 70-vuotiaan rouvan, joka oli ryhtynyt sovelluskehittäjäksi kaksi vuotta aikaisemmin. Hänellä ei ollut minkäänlaista koodaustaustaa, ainoastaan ongelma, jonka hän havaitsi maailmassa ja jonka halusi korjata.

Rouva loi sovelluksen, jonka avulla isovanhemmat ja lastenlapset voivat pitää yhteyttä pitkistä välimatkoista huolimatta.

– Hän havaitsi, että koska tätä ongelmaa eivät tule ratkaisemaan nuoret miehet, hänen täytyy ratkaista se itse.

Liukas ei ajattele, että tekoäly vie työt, vaan että se muuttaa työtä, jota tulemme jatkossa tekemään. Tulevaisuudessa ihminen ja teknologia yhdessä ratkaisevat ongelmia.

– Työnjako on, että ihminen ratkaisee niitä ongelmia, joissa ihminen on hyvä, ja kone niitä, joissa se on hyvä. Esimerkiksi uusissa tilanteissa kone ei ole hyvä, ja erilaiset hienomotoriikkaa vaativat tehtävät ja empatiaan sekä tunneälyyn liittyvät taidot ovat koneelle vaikeita.

– Se tarkoittaa, että ihmisellä tulee aina olemaan työelämässä rooli ja tehtävä. Samalla se tarkoittaa, että emme voi siirtää vastuuta pois itseltämme, vaan meidän pitää tietoisesti päättää, että olemme osa kehitystä. Jos jäämme vain odottamaan, että joku tuo meille valmiita ratkaisuja, maailmasta on vaarassa tulla yksiulotteinen ja -silmäinen, hän pohtii.

Liukas törmää melko usein ajatukseen, että tietojenkäsittelytiede olisi tietokoneen tutkimista.

– Mutta oikeastihan se on sitä, että ratkaistaan maailman ongelmia tietokoneiden avulla, olivatpa ne sitten vaikka energiaan tai koulutukseen liittyviä. Ajattelen, että nykyisen tietokoneen rakentaminen on yksi ihmiskunnan isoimpia intellektuelleja saavutuksia, koska siihen on tarvittu miljoonien ihmisten osaamista ja yhteistyötä.

Liukasta inspiroivat ihmiset, jotka ovat teknologian taustalla ja raivaavat tulevaisuutta.

– Usein ajatellaan, että teknologia laskeutuu taivaasta tai on valmis tai täydellinen tai epähumaani, mutta minä näen koko ajan taustalla ne ihmiset – koneen rakentajat ja luojat.

Liukas uskoo että teknologian ja tekoälyn kehitys kiihtyvät entisestään, mutta syytä paniikkiin ei ole.

– Muutokseen kannattaa suhtautua lempeästi ja muistaa, että muutokset rakentuvat menneisyydelle, historialle ja jo olemassa olevien asioiden päälle. Sekin auttaa, kun muistaa, että teknologia on vain työkalu, joka on meidän ihmisten päätettävissä ja kontrollissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tiesitkö? Vain kolmas- tai neljäsosa pelialan yritysten työntekijöistä on koodareita14.8.2016 18.31

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu