Kulttuuri

Maalauksia 100 vuoden takaa – Villa Gyllenberg esittelee Marraskuun ryhmän uudessa valossa

KULTTUURI Suomen taiteen historian kenties merkittävin ryhmä esiintyy yhteisessä näyttelyssä.

Marraskuun ryhmä -näyttely on kiinnostava katsaus ryhmäläisten monipuoliseen taiteeseen. Max Fritze kertoo, miten Marcus Collin viittaa sisällissotaan maalauksissaan.

Anneli Tuominen-Halomo

Sata vuotta sitten ensimmäisen näyttelynsä pitäneen Marraskuun ryhmän jäsenten teoksia on nyt nähtävissä Villa Gyllenbergin taidemuseossa Helsingin Kuusisaaressa.

Marraskuun ryhmää on usein kuvattu sanoilla suomalaiskansallinen ja ekspressionistinen.

Näyttelyn kuraattori Max Fritzen mielestä käsitys Marraskuun ryhmästä on perustunut vahvoihin yleistyksiin. Julkisuudessa ollut tieto ryhmästä on hajanaista ja ristiriitaistakin. Se tieto, mikä ryhmästä on 20 viime vuoden aikana kertynyt, ei ole saavuttanut suurta yleisöä.

Ryhmää sitoi yhteen modernin eurooppalaisen taiteen ihailu."

– Esimerkiksi vaikutteet ranskalaisesta modernismista ovat jääneet vähälle huomiolle. Merkille pantavaa on myös se, että raskasmielisyyden rinnalle mahtuu valoa ja haikean kaunista tunnelmaa, Fritze sanoo.

Max Fritze on tutkinut Marraskuun ryhmää ja näyttely tarkentaa ja monipuolistaa kuvaa ryhmäläisten taiteesta. Uusi tieto sitoo ryhmän aikansa kansainväliseen modernismiin. Lisäksi näyttely nostaa esiin tuntemattomampia ryhmän jäseniä.

Vuonna 1916 taiteilijat Alvar Cawén, Marcus Collin, Gabriel Engberg, Juho Mäkelä, Juho Rissanen ja Tyko Sallinen perustivat nimettömän näyttelyryhmän. Ryhmän näyttely vuonna 1917 ajoittui marraskuuhun, jolloin kaupungissa oli yleislakon vuoksi levotonta.

Marraskuun ryhmä nousi 1920-luvun alussa kotimaisen taiteen suunnannäyttäjäksi. Ryhmästä muodostunut kuva perustuu paljolti Tyko Salliseen. Käytännössä ryhmä oli löyhästi järjestäytynyt ja se koostui pienistä ystäväryhmistä ja kahdesta sukupolvesta. Ryhmää sitoi yhteen modernin eurooppalaisen taiteen ja erityisesti ranskalaisen Paul Cézannen ihailu.

Marraskuulaisten taide syntyi aikana, johon jättivät jälkensä sisällissota, lamavuodet ja elintarvikepulat. Taiteen pohjavire on ahdistunut, mutta sen katsottiin johtuvan myös Pohjolan ankarasta ilmastosta ja synkkyyden olevan suomalaisille luonteenomaista. Tummasävyiseksi mielletystä taiteesta löytyy myös viivaa, väriä ja muotoja.

Ryhmällä ei kuitenkaan ollut yhtenäistä tyyliä tai julkilausuttuja tavoitteita.

– Vaikka siirtymäkausi itsenäisyyteen oli levoton, taiteilijat välttelivät suorien poliittisten kannanottojen tekemistä, Fritze sanoo.

– Moni katsoi, että taiteen tehtävä ei ole kuvittaa poliittisia tapahtumia ja moni piti itseään poliittisesti sitoutumattomana.

Marraskuun ryhmä piti vuosina 1918–1924 viisi näyttelyä Helsingissä ja esiintyi Kööpenhaminassa suomalaisen taiteen näyttelyssä omalla osiollaan vuonna 1919.

Marraskuun ryhmä

Näyttelyssä on 53 teosta, joista 32 teosta kuuluu Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelmaan.

Näyttelyn taiteilijat ovat Wäinö Aaltonen, Ilmari Aalto, Mikko Carlstedt, Alvar Cawén, Marcus Collin, Ragnar Ekelund, Viljo Kojo, Anton Lindfors, Alex Matson, Juho Mäkelä, Eero Nelimarkka ja Tyko Sallinen.

Näyttelyssä on teoksia vuosilta 1916–1926.

Villa Gyllenbergin taidemuseo (Kuusisaarenpolku 11) on avoinna ke klo 15–19, la klo 11–15 ja su klo 12–16. Näyttely jatkuu 24.2.2019 asti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu