Puheenaihe

"Ärrän kierrän orren ympäri" ei ole oikea tapa – puheterapeutti antaa vinkit r-kirjaimen löytämiseen ja änkytyksen voittamiseen

ÄÄNNEVIKA   D-äänne on hyvä apukeino täryn löytämiseksi.

Kuvituskuva.

Johanna Erjonsalo

Tyypillisiä lapsille hankalia äänteitä ovat s, k ja l, mutta kaikkein vaikein suomen äänteistä on kuitenkin r.

– Ärrä kypsyy yleensä kouluikään mennessä. Noin kuusivuotiaana sitä voidaan harjoitella leikin varjolla, jos lapsi ei äännettä vielä osaa tai tuottaa sen virheellisesti, sanoo laillistettu puheterapeutti ja Suomen puheterapeuttiliiton puheenjohtaja Sirpa Tarvainen.

Tarvaisen mukaan äänne ei yleensä korjaannu itsestään, jos sen on oppinut tuottamaan normaalista poikkeavalla tavalla.

Ärrää ei opeteta lapselle sanomalle, että "sano ärrrrrrrr" tai "sano 'ärrän kierrän orren ympäri'", vaikka näinkin arjessa saatetaan usein toimia - vastoin parempaa tietoa.

– Itse lähtisin liikkeelle siitä, että lapsen kanssa kuunnellaan, kuuluuko sanassa "r", eli kuuluuko sanassa surinaa. Ärrää voi aluksi pidentää omassa puheessa, jotta lapsi oppii sen erottelemaan. Sen jälkeen peilin edessä mallintaisin kielellä muutamia erilaisia liikkeitä, jotta lapsi oppii hahmottamaan kielensä ja leukansa liikkeitä.

Puheterapiassa täryn etsintään ohjataan d-kirjaimen avulla.

– D on hyödyllinen apuäänne ärrän harjoittelussa, sillä se ääntyy samassa paikassa kuin "r", ja kieli on d:tä tuottaessa samassa asennossa. Erilaiset di-di-di-di-, da-da-da-da- ja den-den-den-tavusarjat ovat hyviä harjoittelun aluksi. Myöhemmin voi käyttää helppoja sanoja, joissa r korvataan d:llä, kuten esimerkiksi "diisi" sanan "riisi" tilalla.

Erilaiset di-di-di-di-, da-da-da-da- ja den-den-den-tavusarjat ovat hyviä harjoittelun aluksi.

Täryä voi harjoitella myös sanoilla, joissa on r-kirjaimen jälkeen kaksoiskonsonantti. Tällaisia ovat esimerkiksi korkki, kortti ja porkkana. Harjoituksessa vaihdetaankin ärrän tilalle d: kodkki, kodtti, podkkana.

Joku on saattanut kuulla myös konstista, jossa r-äänteen paikkaa haetaan roikkumalla selällään sängyn tai sohvan reunalla siten, että pää kallistuu taaksepäin. Kikka toimii Tarvaisen mukaan joillakin - osana muuta harjoittelua.

–Harjoituksessa etsitään ärrän täryä, kun muut harjoitukset jo sujuvat. Siinä voi kokeilla sanoa den-den-den-tavuja, Tarvainen opastaa.

Puheterapeutti korostaa kannustavan ja leikillisen otteen säilyttämistä kotiharjoittelussa. Harjoitukset on syytä pitää toistuvina mutta lyhyinä, jottei harjoittelu käy raskaaksi ja into säilyy.

Nuoremmat lapset hyötyvät nopeammin

Puheen ja kielen kehityksen osalta yleisesti ilmeneviä haasteita lapsilla ovat muun muassa viivästynyt puheen kehitys ja artikulaatiovirheet. Osa heistä, joilla puheen kehitys on viivästynyt, ottaa ikätoverinsa kiinni myöhemmin.

Noin 7 prosentilla lapsista on kehityksellinen kielihäiriö, joka vaikuttaa keskeisesti arkeen.

Usein nuoremmat lapset hyötyvät puheterapiasta nopeammin kuin vanhemmat.

Pitkään jatkuessaan kielihäiriön aiheuttamat kielelliset vaikeudet voivat tuottaa myös muita kuin puheeseen liittyviä ongelmia. Tyypillisiä ovat itsetunto-ongelmat ja vaikeudet kaverisuhteissa sekä erilaiset vaikeudet myöhemmin koulu- ja työelämässä.

Suomessa on liian vähän puheterapeutteja suhteessa asukasmäärään koko maassa. Itä-Suomi on yksi pahimmista pula-alueista.

Vuonna 2018 puheterapeutteja oli Suomen 20 suurimman kunnan perusterveydenhuollossa noin yksi 15?000:sta asukasta kohden. Tarve on arvioitu vähintään kaksinkertaiseksi.

Puheterapeuttien vähyydestä on tehty useita kirjallisia kysymyksiä eduskunnalle ja vaadittu logopedian koulutusohjelmaa Itä-Suomen yliopistoon.

Lähde: Suomen Puheterapeuttiliiton puheenjohtaja Sirpa Tarvainen sekä kannanotto logopedian koulutuspaikkamäärän lisäämiseksi (kannanotossa myös muita tahoja kuin Puheterapeuttiliitto)

Näin tuet eri ikävaiheissa

1. Pienet lapset

Vastaa vauvan ja taaperon tekemiin aloitteisiin, kuten itkuun, ääntelyyn ja hänen tavoittelemiinsa sanoihin.

Juttele vauvalle. Käytä lyhyitä lauseita ja vaihtelevaa äänenpainoa.

Puhu asioista, jotka ovat kulloinkin käsillä ja jatka lasta kiinnostavasta aiheesta.

2. Leikki-ikäiset

Tee kirjan lukemisesta keskustelu. Lapsi ei siis pelkästään kuuntele.

Mene mukaan siihen, mitä lapsi on tekemässä. Älä yritä itse ohjata huomiota vaan seuraa lasta ja hänen tekemiään aloitteita.

Ole mukana lapsen ideoimassa leikissä. Laajenna lapsen ilmauksia ja toista lapsen puutteellinen ilmaisu oikeassa muodossa.

Anna lapselle tilaa ja aikaa. Ole vuorovaikutuksessa.

Juttele arjesta.

3. Kouluikäiset

Laajenna sanastoa: Opeta lasta kysymään, jos hän ei tunne jonkun asian nimeä tai kuulee sanan, jota ei tunne. Kannusta uteliaisuuteen.

Luokaa mielikuvia tarinoista tai esimerkiksi kokeeseen opeteltavista asioista. Kielellisen aineksen muuttaminen visuaaliseen muotoon auttaa lasta muistamaan asioita paremmin.

Lukekaa yhdessä monipuolisesti ja keskustelkaa luetusta

Vinkit: Puheterapeutti Sirpa Tarvainen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu