Puheenaihe

Päiväkotien välille repesi kuilu Helsingissä – Tutkijan mukaan eriytymiskehitystä ei oteta Suomessa riittävän vakavasti: "Meillä on jo päiväkoteja, joissa ei ole yhtään suomenkielistä lasta"

EROT Osassa Helsingin päiväkotien lähialueista alle kymmenesosalla on korkeakoulututkinto. Toisilla alueilla perheet tienaavat yli 100 000 euroa vuodessa.

Suomessa on hyvä päiväkotijärjestelmä, jossa on iso potentiaali, tutkija Venla Bernelius korostaa. Sen vuoksi hän sanoo olevansa huolissaan siitä, että erot ovat päässeet niin isoiksi. Jos eriytyminen on riittävän suurta, rahalliset lisäpanostukset eivät enää auta.

Päivi Tuovinen

Erot Helsingin päiväkotien toimintaympäristöissä ovat revenneet valtaviksi. Asukkaiden keskimääräisten vuositulojen ero päiväkotien lähialueiden välillä on kasvanut yli nelinkertaiseksi.

Pienimmillään keskimääräiset vuositulot ovat tuloköyhimmällä päiväkodin lähialueella alle 15 000 euroa, kun taas hyvätuloisimmalla alueella keskitulot nousevat yli 63 000 euroon.

Hyvätuloisimmilla alueilla puolestaan kotitalouksien, eli esimerkiksi kahden tulonsaajan perheen yhteenlasketut tulot ovat yli 103 000 euroa vuodessa. Heikoimmilla alueilla kotitalouksien keskitulot jäävät 26 000 euroon.

Ja kun jollain alueella korkeakoulutus voi olla 60 prosentilla aikuisista, toisella alueella korkeakoulutettujen määrä jää 9 prosenttiin. Ero on kuusinkertainen. Artikkelin tutkimuksesta on julkaissut kaupungin Kvartti-verkkolehti.

Tutkija, kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius kertoo, että hän osasi odottaa, että päiväkodeilla on isommat erot kuin kouluilla. Ne toimivat pienemmällä alueella ja aiemmista tutkimuksista tiedetään, että huono-osaisuus keskittyy jopa korttelitasoisesti.

– Mittaluokka oli kuitenkin yllätys. Erot ovat niin isoja, että on kuin päiväkodit toimisivat lähes eri maissa.

Berneliuksen mukaan erot lasten ja perheiden taustoissa näkyvät väistämättä päiväkotien arjessa. Segregaatiossa Suomi ja Helsinki alkaa nyt olla muun Euroopan tasoa.

– Esimerkiksi Vantaalta tiedetään, että on jo päiväkoteja, joissa ei ole yhtään suomea äidinkielenään puhuvaa lasta.

Asiaan pitäisi Berneliuksen pikaisesti herätä Helsingin ja koko maan tasolla ja lisätä myös tutkimusta.

– Meillä ei vieläkään systemaattisesti tunnisteta eriytymisen mittaluokkaa ja sitä kuinka laajasti se palveluihin vaikuttaa.

Berneliuksen mukaan mikään yksittäinen toimija ei voi ratkaista laaja-alaista ongelmaa, vaan siihen pitäisi puuttua esimerkiksi kaupunkirakenteella, sosiaalityön ja neuvolan yhteistyöllä ja päiväkotien keskinäisellä yhteistyöllä.

Berneliuksen mukaan ongelmiin pitää ja kannattaa kiinnittää huomiota juuri varhaiskasvatuksessa, jossa vaikutukset tulevaisuuteen ovat kaikkein suurimmat.

– Kannatellaan niitä perheitä, joissa on haastavammat olosuhteet.

Helsinki on muun muassa edistämässä lähipäiväkotiperiaatetta, joka takaisi perheelle päivähoitopaikan oman koulupiirin alueelta.

– Segregaation näkökulmasta en näe sitä uhkana, eroja tuotetaan muulla tavalla. Kouluista tiedetään, että mitä enemmän valintaa, niin sanottua koulushoppailua, sitä suurempia eroja syntyy. Koulua kun ei valita pelkän opetuksen perusteella, vaan pikemminkin sosiaalisin perustein, Bernelius toteaa.

Helsinki jakaa positiivisen diskriminaation rahaa nykyisin myös päiväkodeille. Lisärahan tarkoitus on tasoittaa eroja.

– Totta kai rahalla voi tehdä paljon, saada lisäaikuisia ja pienentää ryhmäkokoja. Mutta mikä on se summa, joka tukitoimiin riittää, sitä ei ole tutkittu. Hollannista esimerkiksi tiedetään, että kun eriytyminen on riittävän isoa, niin resurssipanostukset eivät riitä parantamaan kouluje tuloksia.

Eli käytännössä lapsia pitäisi saada kouluihin ja päiväkoteihin sekoittuneemmin ja laajemmin eri taustoista.

– Jos päiväkotiryhmässä on vain muutama suomenkielinen, ei ole mitään rahasummaa, joka sen jälkikäteen korjaisi, Bernelius selventää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Etninen eriytyminen lisääntyy Helsingissä – "Näkyy voimakkaimmin lapsissa"21.3.2018 06.00
Tutkijakin yllättyi: Näin ihminen muuttaa syömistään, kun hän muuttaa hyväosaisten asuinalueelle29.11.2018 06.45
Köyhyysrajan alla elävä Reijo käyttää ruokaan 30 euroa viikossa: "Makkara on halvinta, kasviksista ostan joskus tomaattia"16.12.2018 09.40
Näin suomalaisten köyhien rahat kuluvat: Asuminen ja ruoka vievät leijonanosan13.3.2018 21.20
Laitatko alle 3-vuotiaan lapsesi päiväkotiin? Tutkija: "Hyödyt ovat kiistattomat"12.12.2016 15.12

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Klikkaa uusin lehti!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu