Puheenaihe

Eero Järnefeltin kadonnut kirje löytyi – palanen vuonna 1900 kirjoitettua Suomen taiteen kultakauden historiaa tulossa näyttelyyn

KULTTUURIHISTORIA Pekka Halosen alttarimaalaukselle hehkutusta kulttuurivaikuttajilta. Tuusulan museo sai dokumentin lahjoituksena.

Kirje löytyi kirjan välistä. Se liittyy Pekka Halosen maalaamaan Kotkan kirkon alttaritauluun.

Sauvo Jylhä

Tuusulan museo on saanut lahjoituksena taiteilija Eero Järnefeltin (1863–1937) allekirjoittaman kirjeen, joka liittyy taidemaalari Pekka Halosen Kotkan kirkkoon maalaamaan alttaritauluun.

– Kirje löytyi sattumalta paikkoja siivotessa. Meillä oli aavistus, että se olisi meillä jossakin. Kirje oli hyväkuntoisena kirjan välissä, kertoo tuusulalainen Arttu Waltari, joka kävi luovuttamassa kirjeen tutkittavaksi Halosenniemeen.

Kirja on nimeltään Kotkan kirkko 1898–1948, julkaisu muistojuhlaan 28.11.1948. Kirjeen sisältö on mukana painettuna teoksessa historiallisena lausuntona.

Kirje on päivätty 29. huhtikuuta vuonna 1900.

Kirjeen kaksi muuta allekirjoittajaa olivat aikansa tunnetuin kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck (1854–1929) ja kulttuurivaikuttaja Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917).

Kirjeessä kehutaan vuolain sanankääntein Kotkan alttaritaulun taiteellista toteutusta ja aiheen käsittelyä:

– Se erinomaisen hyvästi vastaa tarkoitustaan ja on tuottava tekijälleen suurta kunniaa, kirjeessä muun muassa todetaan.

– Me laitamme kirjeen konservointiin ja se tulee todennäköisesti syksyn näyttelyyn esille, kertoo tutkija Johanna Rinta-aho.

Kulttuurihistoriallisesti kirjeen tekee arvokkaaksi myös se, että Järnefelt ja Halonen olivat kultakauden edustajia. He asuivat lähekkäinen taiteilijayhteisössä Tuusulanjärven maisemissa.

Kirje on kulkeutunut Arttu Waltarille, koska hänen ukkinsa Unto Waltari oli Kotkan kirkossa kappalaisena ja jonkin aikaa myös kirkkoherrana.

– Kirjailija Mika Waltarin isä oli puolestaan Unto Waltarin serkku, Arttu Waltari valottaa sukutaustaansa.

Hän on ilahtunut, että kirje pääsee nyt hyviin käsiin museon hoidossa.

Johanna Rinta-aho kertoo, että kaikki Pekka Halosen itse suunnittelemat alttaritaulut on maalattu Tuusulassa 1898–1915 välisenä aikana.

Halosenniemen rakennusvaiheen aikana oli useita alttaritauluja työn alla. Ennen Tuusulaan muuttoa Haloselta oli tilattu Pietarsaaren kopio Margareta Capsian ehtoollisateriaa esittävän maalauksesta.

Kotkan alttaritaulu Kuninkaitten kumarrus valmistui alkuvuonna 1899 ja asetettiin paikoilleen 1900.

Halonen aloitti maalaustyöt Tuusulassa Perttilän talossa jo 1898. Tila oli tarpeeksi korkea yli viisimetriselle maalaukselle.

Maalauksen ”alkuidean” Halonen sai Italiasta. Toteutus on kuitenkin pohjoismaalainen.

Kotkan kirkon sivuilla kerrotaan, että Halosella on alttaritaulussa Neitsyt Marian mallina ollut Halosen vaimo Maija. Jeesus-lapsi oli hänen veljensä poika. Etummaisena polvistuneella tietäjällä on kirjailija Juhani Ahon hahmo.

Alttaritaulut

Pekka Halosen alttaritaulut: Pietarsaaren alttaritaulu 1896, johon hän kopioi Margareta Capsian ehtoollisateriaa esittävän maalauksen. Mikkelin alttaritaulu 1899, Kotkan alttaritaulu 1899, Joroisten alttaritaulu 1902, Karstulan alttaritaulu 1905, Vilppulan alttaritaulu 1906, Viipurin alttaritaulu 1914/1915. Lisäksi Halonen kävi neuvotteluja tai otti osaa mm. Vaasan, Helsingin Johanneksin kirkon, Luumäen, Pirkkalan ja Längelmäen kirkkojen alttaritaulukilpailuihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Klikkaa uusin lehti!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu