Puheenaihe

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään: suurin osa paranee – jopa joka toinen syöpä olisi ehkäistävissä, ja siinä yksi muutos elintapoihin on ylitse muiden

Jotkin virukset ja bakteerit voivat aiheuttaa syöpää. Infektio voi lisätä riskiä sairastua syöpään, mutta se ei välttämättä johda sairauden syntyyn. Syy-yhteys on voitu osoittaa toistaiseksi osassa syöpiä kuten kohdunkaulan syövässä.

Maailman ja Suomen toiseksi yleisin kuolinsyy. Syöpä.

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Se on yksi suomalaisten syöpäsairastavuuteen liittyvä tosiasia.

Toinen on se, että syöpä merkitsee yhä useammin selviytymistä kuin kuolemaa. Syöpäsairauksien asiantuntija haluaisi meidän tietävän syövästä nyt erityisesti yhden asian:

– Diagnostiikka ja hoitotulokset ovat parantuneet. Suurin osa potilaista paranee, sanoo HYKS Syöpäkeskuksen professori, ylilääkäri Sirpa Leppä.

Riski sairastua syöpään kasvaa iän mukana. Riski alkaa kasvaa naisilla noin 35- ja miehillä noin 38-vuotiaana. Riski kasvaa naisilla aluksi voimakkaammin kuin miehillä. Miehillä riski sairastua syöpään alkaa kasvaa voimakkaasti 70 ikävuoden jälkeen ja kasvuvauhti sekä riski ohittavat selkeästi naisten riskin.

Miesten riski sairastua ja kuolla syöpään ohittaa naisten riskin noin 63 ikävuoden kohdalla.

Riski sairastua syöpään alkaa kasvaa naisilla 35- ja miehillä 38-vuotiaana."

Syöpä on yleistynyt Suomessa selvästi 1950-luvulta. Samalla syöpäkuolemat ovat kuitenkin vähentyneet, kertovat Suomen Syöpärekisterin tilastot.

Todennäköisyys sairastua syöpään kasvaa, koska me elämme yhä pidempään. Suurin osa syövistä liittyy ikääntymiseen. Mitä vanhemmiksi me elämme, sitä todennäköisemmin soluihimme kertyy syöpää synnyttäviä vaurioita. Syöpä saa kanssamme siis yhä enemmän tilaisuuksia.

Yli 75-vuotiaiden uudet syöpätapaukset lisääntyvät räjähdysmäisesti vuoteen 2030 mennessä. Yli 75-vuotiailla vuosittain löydettävät syövät jopa kaksinkertaistuvat vuodesta 2013 vuoteen 2030, Suomen Syöpärekisteri arvioi marraskuussa 2018 julkaisemassaan raportissa.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhä useampi meistä kuolee vanhuuttaan syöpään.

– Todennäköisyys sairastua syöpään lisääntyy ikääntymisen myötä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että syöpään kuollaan, Syöpäkeskuksen ylilääkäri Sirpa Leppä muistuttaa.

Syöpä ei yleisty vain iäkkäillä. Tietyt syövät näyttävät lisääntyvän myös työikäisillä.

– Todennäköisesti työikäisillä tiettyihin syöpiin sairastavuus tulee lisääntymään, mutta toisaalta hoitotulokset edelleen paranevat, Leppä huomauttaa.

Lasten ja nuorten syövät eivät lisäänny."

65–74-vuotiailla todettujen syöpien määrä kasvaa sekin vuoteen 2020, mutta kääntyy tämän jälkeen laskuun, Syöpärekisteri arvioi. Tätä nuorempien syövät kääntyivät laskuun jo vuonna 2010. Lasten ja nuorten syövät eivät lisäänny.

Lasten ja nuorten syöpään sairastuminen on harvinaista: suomalaislapsilta todetaan joka vuosi noin 150 uutta syöpää – näistä noin 80 pojilta ja 70 tytöiltä.

Tavallisimpia lasten syöpiä ovat leukemiat ja lymfoomat sekä pahanlaatuiset aivokasvaimet. Sairauksilla on yhä kohtalokas kaiku, vaikka valtaosa niistä voidaan parantaa.

Useampi kuin kahdeksan kymmenestä syöpään sairastuneesta lapsesta on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Syöpädiagnoosin nyt Suomessa saavalla lapsella on ihan erilaiset mahdollisuudet parantua kuin tämän hetken työikäisillä olisi ollut lapsuudessaan. 1960-luvulla suurin osa lapsista kuoli pian syövän toteamisen jälkeen.

Aivokasvaimet, eturauhassyöpä, haimasyöpä, ihosyöpä, imukudossyöpä, keuhkosyöpä, kilpirauhassyöpä, kivessyöpä, kohdunkaulan syöpä, kohdunrungon syöpä, mahasyöpä, maksasyöpä, munasarjasyöpä, munuaissyöpä, myelooma, rintasyöpä, sarkooma, suolistosyöpä, virtsarakon syöpä.

Syöpä voi ilmestyä elimistössä mihin vaan.

Tupakointi on suurin yksittäinen riskitekijä syöpien synnyssä."

Syöpä on yleisnimitys suurelle joukolle erilaisia sairauksia, jotka voivat poiketa toisistaan paljon syiltään ja käyttäytymiseltään.

Jos rintasyöpä, eturauhassyöpä, kivessyöpä tai kilpirauhassyöpä löydettäisiin nyt, emme ehkä mieltäisi niitä niin vaarallisiksi taudeiksi kuin nyt. Näistä taudeista paranee jopa yli 90 prosenttia sairastuneista.

Toisin on haima-, maksa- tai keuhkosyövässä, joissa paranemisprosentti on pieni. Haimasyöpään sairastuneista potilaista vain viisi prosenttia elää viisi vuotta syövän toteamisesta.

Kun puhutaan syövistä, puhutaan hyvin monimuotoisesta tautiryhmästä, Syöpäkeskuksen ylilääkäri Sirpa Leppä muistuttaa.

– Osa syövistä on erittäin yleisiä, osa todella harvinaisia. Hoitovaihtoehdot ja ennuste vaihtelevat paljon, Leppä sanoo.

Eri syövät ja niiden käyttäytyminen tunnetaan nykyään erittäin hyvin. Kaikkiin syöpiin – kuten haimasyöpään – ei silti ole vielä olemassa tehokkaita hoitokeinoja.

Osaan syövistä on. Esimerkiksi rokote.

HPV-rokote torjuu jopa 95-prosenttisesti kohdunkaulan syöpää.

Rokote auttaa myös nielurisan, suuontelon, kielen tyven, kurkunpään, peräaukon ja peniksen alueen syöpien ehkäisemisessä.

Osa syövistä yleistyy, mutta niihin on tehokas torjuntakeino: rokote."

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi äskettäin kannanoton, jossa se suosittelee HPV-rokotetta myös poikien rokotusohjelmaan.

– Rokotteen ottaminen osaksi myös poikien rokotusohjelmaa olisi tehokas tapa estää papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä sekä miehillä että naisilla, THL perustelee.

Kaikki syöpiä ei rokotteella voida nujertaa.

– Mutta sairastavuutta voidaan pienentää, Syöpäkeskuksen ylilääkäri Sirpa Leppä korostaa.

Syöpä on vuosia kestävä monimutkainen tapahtumasarja, jossa solun perimä vaurioituu ja muuttaa solun pahanlaatuiseksi.

Ensin syövän aiheuttaja eli karsinogeeni vaurioittaa solun perimää eli DNA:ta. Elimistön puolustusjärjestelmät korjaavat suurimman osan DNA-vaurioista eli solumuutoksista.

Jos elimistö ei pysty korjaamaan solumuutosta, vaurioitunut solu alkaa monistua. Syntyy esisyöpä.

Karsinogeenit vaurioittavat jo vaurioitunutta solukkoa ja muuttavat sitä pahanlaatuiseksi. Tällöin on kyse syövästä.

Tämä haitallinen tapahtumaketju voi tapahtua missä tahansa kehossamme: ihossa, rinnoissa, eturauhasessa.

Rinta- ja eturauhassyövät lisääntyvät nyt eniten. Siihen on kolme syytä ylitse muiden.

– Pidentynyt elinikä, tehostunut diagnostiikka ja tupakointi, HYKS Syöpäkeskuksen professori, ylilääkäri Sirpa Leppä sanoo.

Kun puhutaan elintapojen vaikutuksesta syöpien syntyyn, Syöpäkeskuksen ylilääkäri toivoisi meidän muistavan yhden asian: tupakointi lisää merkittävästi riskiä sairastua syöpiin.

– Muihinkin kuin keuhkosyöpään, ylilääkäri Leppä korostaa.

Tupakointi on suurin yksittäinen riskitekijä syöpien synnyssä. Se selittää joka viidennen uusista syövistä, kertoo maailman terveysjärjestö WHO.

Jopa joka toinen syövistä voitaisiin ehkäistä."

Syöpää aiheuttavat myös muut maailmanlaajuisesti yleiset huonot elintavat: alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio ja liikunnan puute. Kolmannes maailman syöpäkuolemista johtuu WHO:n mukaan huonoista elintavoista.

Syöpään kuoli 9,6 miljoonaa ihmistä vuonna 2018. Joka kuudes kuolema maailmassa johtui syövästä vuonna 2018, WHO kertoo. Iso osa syöpäkuolemista voitaisiin välttää. WHO:n mukaan jopa 30–50 prosenttia syövistä voitaisiin ehkäistä.

Liikumme yhä vähemmän. Se lisää riskiämme sairastua monenlaisiin sairauksiin – myös syöpään.

Naisten rintasyövistä noin joka kymmenes olisi estettävissä, jos naiset liikkuisivat riittävästi työssään ja vapaa-aikanaan, huomauttaa Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtajan työstä vastikään eläkkeelle jäänyt, vuoden 2016 epidemologiksi valittu järvenpääläinen Eero Pukkala.

– Tämä tarkoittaisi noin 500 syöpää vuosittain, mikä on saman verran kuin kaikkien tavanomaisten työaltisteiden on yhdessä arvioitu aiheuttavan, Pukkala kirjoittaa Lääketieteellisen Aikakauskirjan Duodecimin julkaisussa vuonna 2017.

Rintasyövän kaltaiset elintasosyövät yleistyvät ja kuormittavat tulevaisuudessa yhä enemmän terveydenhuoltoresursseja, Pukkala huomauttaa.

– Työstressiin, pätkätyöhön ja yötyöhön liittyvät terveyskysymykset ovat vielä pitkälti tutkimattomia, joten haasteita riittää.

Tieto ei lisää tuskaa: 7 faktaa syövästä

1. Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä.

2. Suurin osa potilaista paranee. Ennuste riippuu paljon syöpätyypistä sekä siitä, missä vaiheessa sairaus löydetään.

3. Ikääntyminen lisää todennäköisyyttä sairastua syöpään. Se ei välttämättä tarkoita, että syöpään kuollaan.

4. Elintavoillaan voi pienentää tai suurentaa riskiään sairastua syöpään. Hyvät valinnat pienentävät sairastumisriskiä, huonot kasvattavat. Yli 40 prosenttia uusista syövistä voitaisiin välttää valitsemalla paremmin.

5. Tupakointi on suurin yksittäinen riskitekijä syöpien synnyssä. Muita riskitekijöitä ovat alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio ja liikunnan puute. Ylipaino lisää riskiä sairastua joihinkin syöpiin. Vähäinen kasvisten määrä ja runsas punaisen lihan syönti lisää suolistosyöpien riskiä.

6. Syöpä ei periydy, mutta alttius sairastua voi periytyä joissakin syövissä. Jos lähisuvussa on paljon syöpään – erityisesti samaan syöpään – sairastuneita nuoria tai keski-ikäisiä, on tarpeen järjestää perinnöllisyysneuvonta, jossa selvitetään mahdollista geneettistä periytymisalttiutta.

7. Lasten ja nuorten syövät eivät lisäänny Suomessa.

Lähteet: vs. tutkimusjohtaja Panu Jaakkola ja ylilääkäri Sirpa Leppä HYKS Syöpäkeskus/Helsingin yliopisto, Suomen Syöpärekisteri, WHO

43 500 oli elossa vuosia diagnoosin jälkeen

Uudellamaalla (Helsinki pois lukien) oli vuoden 2016 lopussa elossa noin 45 700 syöpädiagnoosin 0–10 vuotta sitten saanutta: 26 200 naista ja 19 500 miestä. Heistä 43 500 oli saanut syöpädiagnoosin enintään viisi tai kymmenen vuotta sitten.

Syöpään kuoli vuonna 2016 Uudellamaalla (ilman Helsinkiä) 1 767 ihmistä: 933 miestä ja 834 naista.

Heistä joka kolmas oli 70–79-vuotias. Joka neljäs syöpään kuolleista oli 60–69-vuotias.

50–59-vuotiaita kuoli syöpään 150: naisia 77 ja miehiä 73. Ikäluokan osuus kaikista alueella samana vuonna syöpään kuolleista on 8,5 prosenttia.

40–49-vuotiaita kuoli syöpään 48: naisia 33 ja miehiä 15. Ikäluokan osuus kaikista alueella samana vuonna syöpään kuolleista on 2,7 prosenttia.

30–39-vuotiaita kuoli syöpään 22: 14 miestä ja 8 naista. Ikäluokan osuus kaikista alueella samana vuonna syöpään kuolleista on 1,2 prosenttia.

Lähde: Suomen Syöpärekisteri

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Syöpäjärjestö kehottaa nuoria miehiä tarttumaan kiveksiin – yksityiskohtainen opetusvideo poistaa pelot12.2.2019 20.25
Lääkeväärennökset voivat viedä hengen – Suomessa paljastunut jo kolme tapausta syöpälääkkeistä5.2.2019 19.00
Sari Seppälä menehtyi haimasyöpään, kertoo IL – tällainen on salakavalasti etenevä sairaus30.1.2019 10.28
Syöpähoito vei yrittäjän hiukset, nyt hän siivittää uutta ilmiötä Suomessa – "Eräs pitkähiuksinen nuori tyttö halusi lahjoittaa hiuksensa syöpää sairastaville lapsille"18.1.2019 06.45

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu