Puheenaihe

Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvuissa on eroja sairaalasta riippuen – Tampere ja Helsinki erottuivat edukseen kahden syövän kohdalla

Syöpähoidon mahdollisuuksiin vaikuttaa moni asia, kuten potilaan oma tahto, yleistila, muut sairaudet ja syövän levinneisyys.

Crista Lassfolk-Feodoroff

Suomen Syöpärekisteri on julkaissut uutta tietoa siitä, miten yleisimpiä syöpätauteja sairastavien potilaiden eloonjäämisluvut eroavat toisistaan eri yliopistosairaaloiden vastuualueilla vuosina 2014–2016. Vertailussa edukseen erottuivat Helsingin ja Tampereen yliopistosairaala-alueet, kumpikin yhden syöpätaudin kohdalla.

Suurimmat erot eloonjäämisessä ovat haimasyövän kohdalla. Erot koskevat naisia ja miehiä.

Helsingin yliopistosairaalan alueella haimasyöpiä todetaan varhaisemmassa vaiheessa kuin muualla Suomessa.

–Varhaisempaan toteamiseen vaikuttaa sekä potilaiden varhaisempi hoitoon hakeutuminen että terveyspalveluiden saatavuus, arvioi Syöpärekisterin erikoistutkija Karri Seppä.

Suomessa todetaan vuosittain yli noin 1 200 uutta haimasyöpää. Väestön ikääntymisestä johtuen vuotuinen tapausmäärä kasvaa. Haimasyöpä on iäkkäiden ihmisten sairaus, ja sitä esiintyy eniten 70-vuotiailla. Joskus sitä löydetään myös nuorilta.

Miesten eloonjäämisluvuissa eroja on myös suolisto-, eturauhas- ja munuaissyövässä sekä kypsissä B-solukasvaimissa.

Eturauhassyövän osalta alueellisia eroja selittää tutkijoiden arvion mukaan PSA-testiin perustuva seulonta.

Tampereen yliopistosairaalan vastuualueella PSA-testaus nostaa erityisesti sekä syövän ilmaantuvuutta että potilaiden elossaololukua suhteessa muihin alueisiin. – PSA-testauksella löydetään paljon paikallisia ja hitaasti eteneviä eturauhassyöpiä, jotka muutoin todennäköisesti jäisivät henkilön elinaikana toteamatta, Seppä sanoo.

Sairaala-alueiden hoidon laadussa itsessään ei erikoistutkijan arvion mukaan välttämättä ole eroja. Syöpähoidon mahdollisuuksiin vaikuttaa moni asia, kuten potilaan oma tahto, yleistila, muut sairaudet ja syövän levinneisyys.

Eroja sairaanhoitopiirien välillä voivat selittää myös Syöpärekisteriin ilmoitettujen tietojen kattavuus ja oikeellisuus eli se, ovatko sairaanhoitopiirit ilmoittaneet kaikki rekisteröitävät kasvaimet syöpärekisteriin ja onko diagnoosista saatu riittävän tarkat tiedot oikean johtopäätöksen tekemiseksi rekisteröintivaiheessa.

Esimerkiksi kypsien B-solukasvainten ryhmä sisältää monia erilaisia lymfoomia ja verisyöpiä. Näiden kasvainten ilmoittaminen on joskus ongelmallista, koska syöpien tunnistaminen voi olla vaikeaa ja taudit saattavat edetä hitaasti.

– Näistä haasteista johtuen syövän toteamishetki, joka rekisteriin on ilmoitettu, voi vaihdella paljon ja vaikuttaa elossaololukujen alueellisiin eroihin.

Tilastoihin voi tutustua tarkemmin internetissä osoitteessa syoparekisteri.fi/tilastot. Syöpärekisterin vuorovaikutteisessa tilastosovelluksessa voit selata ajantasaisia tilastoja, tarkastella niitä kuvaajissa ja taulukoissa ja ladata valitsemasi tilastot omalle koneellesi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään: suurin osa paranee – jopa joka toinen syöpä olisi ehkäistävissä, ja siinä yksi muutos elintapoihin on ylitse muiden13.2.2019 05.55
Syöpäjärjestö kehottaa nuoria miehiä tarttumaan kiveksiin – yksityiskohtainen opetusvideo poistaa pelot12.2.2019 20.25
THL haluaa rokottaa pojat leviävää virusta vastaan: 80 prosenttia nuorista saa sen, lisää peniksen ja peräaukon syöpäriskiä23.1.2019 18.50
Sari Seppälä menehtyi haimasyöpään, kertoo IL – tällainen on salakavalasti etenevä sairaus30.1.2019 10.28

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu