Puheenaihe

Oravista riesaa Seurasaaressa: repivät arvotapetteja pesätarpeisiin – muualla Suomessa kanta pienentynyt rajusti

Helsingin puistoissa ja metsiköissä oravat pärjäävät kohtuullisesti – muualla Suomessa surkeasti.

Helsingin oravien määrä on laskenut jonkin verran, mutta muualla Suomessa pörröhännillä menee nyt huomattavasti heikommin.

Riikka Laine/Arkisto

Seurasaaressa näkyy nyt aiempaa runsaammin puissa hyöriviä oravia. Syy oravien viihtyvyyteen museosaarella johtuu ruoan runsaudesta.

Kuusenkävyistä ei Seurasaaressa oraville juuri muonanlisäksi ole, vaan energiaa kurret saavat ihmisten kantamista pähkinöistä ja siemenistä.

– Kyllä oravien kanta näyttää Seurasaaressa hyvältä, vaikka esimerkiksi kanahaukat nappaavat oravia ruoakseen tämän tästä, kertoo rakennuskonservaattori Jani Puhakka Museovirastosta.

Museosaaren rakennukset kärsivät oravien lisääntymisestä monin tavoin: oravat tunkeutuvat taloihin ja aittoihin, piilottelevat niihin ruokaa ja repivät vanhoja, historiallisen arvokkaita tapetteja pesätarpeikseen.

Helsingin ulkopuolisen Suomen mittakaavassa tuoreet tutkimustulokset ovat puolestaan monille oravien ystäville lohdutonta luettavaa.

– Ilmastonmuutos on rajusti vähentänyt oravien määrää Suomessa ja Luoteis-Venäjällä, kertoo viime syksynä väitöstutkimuksensa oravien kannanvaihteluista tehnyt Tytti Turkia.

– Oikeastaan viimeiset 30 vuotta on ollut etenkin metsäoraville keskimäärin laskukautta, vaikka oravamäärien vuotuiset vaihtelut ovat suuria.

Turkia havaitsi lumijälkilaskentojen perusteella, että oravakannat vaihtelevat juuri kuusen käpysadon vaihtelun mukaan.

– Ainut vähentymistä selittävä tekijä on talvilämpötilan muutos.

– Pelkästään petoeläinten määrän lisääntymisellä ei oravien romahdusta voi kuitata, Turkia muistuttaa.

Hänen väitöstutkimuksensa osoittaa, että metsä- ja kaupunkioravien tilanne on hyvin erilainen: Etelä-Suomessa oravat voivat suhteellisen hyvin, mutta muualla maassa kanta on kutistunut.

Oravanmetsästys päättyi helmikuun lopussa, mutta metsästäjät eivät oravakantaa järin suuresti verota.

– Kyllä pyydettyjen oravien määrä on nykyisin hyvin minimaalinen verrattuna menneisiin vuosikymmeniin. Esimerkiksi vuonna 2017 oravia saalistettiin koko maassa vain noin 1 800 yksilöä, kertoo Uudenmaan riistakeskuksen suunnittelija Antti Piiroinen.

Koko maassa oravia pyydetään vuosittain korkeintaan 10 000 yksilön verran.

– Toki oravanmetsästys on mahdollista myös Helsingissä, mutta ne määrät ovat äärimmäisen pieniä. Tarkkoja lukuja saalismääristä on tuskin kellään, Piiroinen muistuttaa.

Helsingin oravat

Orava valittiin Helsingin nimikkoeläimeksi 1996.

Oravia metsästettiin Uudellamaalla runsaasti vielä keskiajalla.

Viikin peltokolmiossa on laskettu oravien jälkien määrää.

Orava jyrsii yhtä käpyä 2–3 minuuttia. Syö tunnissa keskimäärin 24 männynkäpyä.

Keskitalvella yhden oravan ruoankulutus voi olla jopa 130 käpyä.

Yhteen kiloon mahtuu kolmesta viiteen täysikasvuista oravaa.

Lähde: Helsingin kaupunki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Helsingistä löytyi liito-oravan reviiri – iso vaikutus usean työmaan suunnitelmiin22.2.2019 18.01
Liito-orava ei uhmaa Malmin kentän rakentamista, ei myöskään biolämpövoimalaa – tämä veikeä yksilö kuvattiin Meilahdessa23.1.2019 11.45
Kimi Räikkösen ratakiista paisuu – kaksi tuomioistuinta käsittelee, myös oravat mukana27.1.2017 09.57

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu