Ruoka

Micke Forsströmillä, 35, on oma kotipanimo, joka tuottaa 30 pullon eriä kaveripiiriin – "Vaikeinta olisi tehdä ruokakaupan vetistä lageria"

Espoolaismies on yksi tuhansista suomalaisista, jotka ovat hurahtaneet kotioluen valmistukseen.

Micke Forsström tutkailee vastavalmistuneen red ale -oluen ulkonäköä kotipanimossaan. Varasto on pullollaan hänen perheensä sekalaista tavaraa.

Johanna Erjonsalo

– No nyt mä sotken.

Micke Forsström, 35, istuu sohvalla varastossa ja kaataa pullosta olutta lasiin hiukan huolimattomasti.

Ollaan Forsströmin kotipanimossa Espoon Soukassa.

Mies testaa nyt ensi kertaa juuri valmistunutta tuotostaan. Hän tutkii vaahtoa, haistelee juomaa ja ottaa huikan. Ja toisen ja kolmannen.

Sitten tulee tuomio.

– Vaahtoa on sopivasti. Väri on punertava, kuten red alessa kuuluu olla. Tuoksussa on kahvia, paahteisuutta ja humalan tuomaa sitrusta. Tämä on juotava olut, joka maistuu siltä, miltä pitääkin: red alelta, Forsström analysoi.

Forsström ottaa oluenteon aina oppimisprosessina: hän pyrkii alati kehittymään paremmaksi kotipanijaksi ja tekemään uudesta tuotoksestaan aiempaa laadukkaampaa.

– Nyt maussa on vähemmän karamellisuutta ja makeutta kuin edellisessä red ale -erässäni. Tuunasin reseptiä menestyksekkäästi, mies myhäilee.

Micke Forsström on yksi tuhansista suomalaisista, jotka kotioluen valmistus on saanut pauloihinsa. Forsström aloitti harrastuksensa syyskuussa 2015.

– Olen tykännyt tehdä ruokaa ja viljellä kesäisin kasveja, ja tämä on luonnollista jatkumoa sille, hän perustelee oluentekoa.

Forsströmillä oli jo aiemmin kavereiden kanssa olutkerho, mutta tämä ei miehen mukaan vaikuttanut harrastuksen aloittamiseen. Usein kotiolutta tehdään kaveriporukalla, mutta Forsströmistä on ollut mukava valmistaa olutta yksin, paria kertaa lukuun ottamatta.

– Kavereiden kanssa on kyllä kivaa maistella kotioluita, Forsström nauraa.

Espoolaismies on nyt valmistanut 49 oluterää. Hän on tehnyt red alen kanssa yhtä aikaa myös amber lager -erän, mutta tämä käy vielä pari viikkoa kylmäaltaassa, ennen kuin sitä pääsee maistamaan.

Forsström panee pieniä 20–30 pullollisen eriä omaan ja kavereiden käyttöön.

– Oluen kotivalmistus kiehtoo, koska tässä pääsee tekemään juomia, joista tykkää. Ja näkee heti työnsä tulokset.

Vuosien varrella hän on kartuttanut osaamistaan erilaisilla olutkursseilla.

– Aluksi oluenteko tuntui jopa stressaavalta, mutta kokemuksen myötä se sujuu jo rutiininomaisesti. Tämä on pitkälti tekniikkalaji, insinööritiedettä. Reseptien teossa voi olla vähän taiteilija, koska siinä tarvitaan luovuutta, Forsström kuvailee.

Olutresepteihinsä Forsström ottaa vaikutteita verkosta löytämistään ohjeista. Kyse ei ole kopioinnista.

– Jos esimerkiksi haluaa valmistaa saksalaistyyppistä vehnäolutta, pitää tietää, miten se tehdään, hän muistuttaa.

Bändissä soittava Forsström on nimennyt oluensa muusikoita mukaillen. Esimerkiksi red alen etiketissä lukee The Edge eli U2:n kitaristi, ja amber lagerin nimessä on Modern Lovers -bändin laulaja Jonathan Richman.

Persoonallisissa etiketeissä on bändikaverin piirtämiä muusikkoja.

Forsströmin "miesluola" edustaa aika tyypillistä kotipanimoa: se on perustettu varastoon.

– Kyllähän harrastus tilaa vie. Peruskerrostalokaksiossa kotioluen valmistusta on vaikea harrastaa, Försström tokaisee.

Varaston vieressä kohoavat Forsströmin perheen rakenteilla oleva omakotitalo ja vanhempien talo.

Oluentekovälineiden ja pullojen lisäksi varasto on pullollaan sekalaista perheen tavaraa.

– Vaimo kyllä ymmärtää harrastustani, Forsströmin vakuuttelee pilke silmäkulmassaan.

Olutmaakari on halunnut, että välineet ovat viimeisen päälle. Oluenteon "moottori", keittoon ja mäskäykseen käytettävä digitaalinen panoväline, on saksalainen Braumeister, jota voisi luonnehtia kotipanimoalan Mersuksi.

Pitää siivota ja tiskata ihan sairaasti.

Varustukseen kuuluu myös käymisastioita, hanalaite, pullotuskone, kypsymistynnyreitä ja kaasupullo, joka tuo olueeseen kuplat.

Kiinteistöhallinta-alan yrittäjänä toimiva Forsström ei ole laskenut harrastukseen uponneita euroja, mutta hän arvioi käyttäneensä välinehankintoihin noin 4 000 euroa. Raaka-aineet ja tyhjät pullot ovat verrattain edullisia.

Kotioluen valmistuksessa olennaisinta on lämpötilan säätely. Oluen pitää käydä ja kypsyä reseptien mukaisissa asteissa. Tässä auttaa panovälineiden digitaalinen tekniikka.

Myös hygieniasta on pidettävä hyvää huolta. Siksi Forsström käsitteleekin välineet aina käytön jälkeen tehokkailla puhdistusaineilla.

– Se tekee parhaan oluen, jolla on paras hygienia. Erä voi mennä pieleen, jos hygienia ei ole kunnossa. Näin ei ole minulle käynyt.

Nyt en aio kuitenkaan tehdä olutta vähään aikaan, sillä harrastus vie törkeästi aikaa.

Tiukka puhtausvaatimus on Forsströmin mukaan myös harrastuksen miinuspuoli.

– Pitää siivota ja tiskata ihan sairaasti, hän hymähtää.

Forsströmin tuotosten joukossa on ollut laaja skaala olutlajeja vehnäoluesta india pale aleen eli ipaan. Hän on pannut lähes kaikkia perusoluita. Red alea hän on tehnyt kuudesti ja amber lageria kolmesti. Mies vakuuttaa, että hänen luomuksensa ovat ihan vertailukelpoisia kaupallisiin tuotteisiin nähden.

– Erityisesti olen ollut tyytyväinen jouluisiin imperial stoutteihini.

Forsströmin mielestä helpointa on tehdä ipaa, sillä siinä vahva humalointi peittää mahdolliset virhemaut.

– Vaikeinta olisi tehdä ruokakaupan tasalaatuista mautonta ja vetistä lageria, Forsström vinoilee.

Forsström kertoo pitävänsä kaikenlaisista huurteisista, etenkin belgialaisesta witbieristä. Myös hapanolut ja new england pale ale ovat mieluisia, mutta niitä hän ei ole vielä valmistanut.

– Siinä voisi olla seuraava projekti. Nyt en aio kuitenkaan tehdä olutta vähään aikaan, sillä harrastus vie törkeästi aikaa. Erän keittämisessä menee helposti koko päivä.

Lähikuukausina uuden kodin rakennustyömaa pitää miehen kiireisenä.

Kotioluen valmistuksesta on viime vuosina tullut Suomessa hyvin suosittua puuhaa. Suosion kasvulle ei myöskään näy loppua.

Alan harrastajien määriä ei tiedetä, koska he eivät rekisteröidy yhteen paikkaan, mutta Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinenarvioi, että kotipanijoita on tuhansia.

– Ellei jopa kymmenentuhatta.

Uusia harrastajia putkahtelee esiin kovaa vauhtia.

– Valmistajamäärän kasvusta kertovat myös kotiolutkisojen ja niihin osallistuvien panijoiden määrän lisääntyminen, sanoo olutkoulutuksia järjestävän Olutakatemian pääkouluttaja, kotipanija Sampo Järvi.

Usein kotiolutta valmistavat yhdessä kaveriporukat tai pariskunnat. Yhteisöllisyys onkin keskeinen tekijä, joka houkuttelee suomalaisia harrastuksen pariin.

Suomessa toimii myös jo useita kotivalmistajien ryhmiä, jotka järjestelevät maistelutilaisuuksia ja muita tempauksia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kotipanijoiden Hombre-Facebook-ryhmässä on yli 1?500 jäsentä.

Osaa harrastajista voi jo luonnehtia puoliammattilaisiksi, mutta pääosa kotipanijoista tekee olutta puhtaasti harrastuspohjalta.

– Kotioluen valmistus on heille samalla lailla harrastus kuin vaikkapa ruuanlaitto tai moottoripyöräily. He saattavat leipätyössään kirjoittaa tai luennoida. Oluen paneminen antaa tähän sopivasti vastapainoa: siinä voi käyttää käsiään ja nähdä heti työnsä tulokset, Lehtinen kuvaa.

Tyypillinen kotioluen valmistaja on Järven mukaan 28-vuotias mies, joka haluaa pyörittää kavereidensa kanssa omaa panimoa.

– Suurin osa kotipanijoista aloittaa valmistuksen pintahiivaoluista eli pale alesta ja ipasta. Siitä he sitten hiljalleen laajentavat eri oluttyyleihin kiinnostuksen ja valmistustaitojen karttuessa.

– Moni harrastaja on aluksi pyrkinyt toistamaan kaupallisen suosikkioluensa – eli he valmistavat sitä, mitä juovatkin. Harrastuksen luonteeseen kuuluvat myös kokeilu, variointi ja hulluttelu, selittää Järvi, jonka Olutliitto palkitsi 2017 vuoden kotipanijaksi.

Järvi arvioi, että kotivalmistuksen suosion kasvu on merkki yleisestä olutkulttuurin elpymisestä. Kotivalmistus on ollut oluen historiassa keskeisin tekotapa tuhansia vuosia.

Yksi harrastuksen suosiota selittävä tekijä on myös sen aloittamisen helppous ja edullisuus. Halvimmillaan liikkeelle pääsee muutamalla kymmenellä eurolla, jos käytetään valmiita mallasuutteita.

– Raaka-aineiden saatavuus, aloituskynnyksen mataluus, toiminnan hauskuus, yhteisöllisyys ja myös alkoholi näyttelevät suosion kasvussa osaansa, Järvi pohtii.

Lehtinen sanoo, että myös kokeilunhalu ja haasteiden kohtaaminen ovat monille kotipanijoille inspiraation lähteitä.

– Moni haluaa nähdä, kykenevätkö he tekemään yhtä hyvää tai jopa parempaa olutta kuin kaupasta saa.

Lehtisen mukaan kotiolutbuumi lisää käsityöläisoluiden valmistuksen osaamista ja vahvistaa sekä kaupallisen että yksityisen puolen olutkulttuuria. Hän huomauttaa, että monella pienpanimoyrittäjällä on kotipanijatausta.

– Kotipanijat ymmärtävät, että oluentekoon menee paljon aikaa ja rahaa ja että valmistus ei ole helppoa. Samalla arvostus olutta kohtaan kasvaa, Lehtinen summaa.

Asiantuntijat arvioivat, että kotioluen valmistuksen tulevaisuus näyttää valoisalta.

– Yhteisöllisyys on se juttu, joka vetää yhä enemmän väkeä rentoutumaan kotiolutharrastuksen pariin, Lehtinen uskoo.

– Harrastus, jossa voi valita tasonsa helposta haastavaan ja jossa sivutuotteena syntyy olutta, kuulostaa vetävältä. Myös kansainvälisten trendien valossa vaikuttaa todennäköiseltä, että kotivalmistajien määrä kasvaa Suomessa edelleen, Järvi ennakoi.

Lainsäätäjätkin ovat olleet harrastukselle myötämielisiä: viime vuoden alussa voimaan tullut alkoholilaki poisti raaka-ainerajoitukset kotona tehtävien alkoholijuomien valmistuksesta, mutta kotioluen panemiseen lailla ei ollut käytännössä merkitystä.

Lue myös: Jo tuhannet suomalaiset panevat oluensa itse – "Vaatii paljon aikaa ja rahaa eikä valmistus ei ole helppoa"

Micke Forsströmin amber lager -resepti: Jonathan Richman & The Modern Lagers n° 3

Vesi: 13 litraa

Maltaat, yhteensä 2,5 kg:

2 200 g / 88 % Viking Malt Pilsner Organic

250 g / 10 % Weyerman Munich II

50 g / 2 % Viking Malt Caramel Aromatic

Mäskäys: 50°C-78°C, yhteensä 1 h 40 min

Keitto: 90 min

Humala: Yhteensä 45 g saksalaista Mandarina Bavaria, jota lisätään keiton eri vaiheissa

Hiiva: White Labs WLP 840 American Lager

Käyminen: Noin kuukausi 10 asteessa

Kypsytys: 10 viikkoa tynnyrissä ennen pullotusta

Lopputuloksena noin 20 pullollista amber lageria

Micke Forsströmin red ale -resepti: The Edge n°6

Vesi: 12 litraa

Maltaat, yhteensä 2,8 kg:

2 240 g / 80 % Simpsons Maris Otter

280 g / 10 % Simpsons Maris Otter Munich

200 g / 7 % Weyerman Cara Red

70 g / 2,5 % Fawcett Amber

15 g / 0,5 % Simpsons Roasted Barley

Mäskäys: 63°C–78°C, yhteensä 1 h 20 min

Keitto 60 min

Humala: 40 g USA:laista Simcoe-lajiketta ja 55 g englantilaista East Kent Goldings -lajiketta

Hiiva: Mangroove Jack's New World Strong Ale

Käyminen: 14 päivää noin 20 asteessa

Lopuksi olut pullotetaan

Lopputuloksena noin 20 pullollista red alea

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Olutbrändien ykkössija vaihtui – tässä on nyt suomalaisten eniten arvostama merkki8.11.2018 08.41

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu