Puheenaihe

Helsinkiläisasunnossa hytisty jopa 10 asteen lämpötilassa, asukas kokee korjausten vain pahentaneen tilannetta – taloyhtiölle 10 000 euron uhkasakko

ASUMINEN Taloyhtiössä on tammikuusta 2016 alkaen yritetty ratkoa asunnon ilmanvaihdon ongelmia.

Helsinkiläistaloyhtiölle aiotaan langettaa 10 000 euron uhkasakko, mikäli asunnon ilmanvaihtoa ei ole saatu kuntoon marraskuun alkuun mennessä. Asukas valitti asunnon kylmyydestä ensimmäisen kerran tammikuussa 2016.

Sanna Jompero

Mannerheimintiellä sijaitsevalle taloyhtiölle on langetettu 10 000 euron uhkasakko asunnossa yli kaksi vuotta sitten havaituista ongelmista, joita ei ole saatu kuntoon.

Asukas ilmoitti asuntonsa kylmyydestä kaupungin ympäristöpalveluille ensimmäisen kerran tammikuussa 2016. Lämpömittarin näyttäessä ulkona nollaa oli asunnossa asukkaan mukaan 18 astetta.

Syyksi kylmyyteen todettiin väärin toimiva ilmanvaihto.

Isännöitsijä vastasi ympäristöpalveluille, että maaliskuun loppuun tai huhtikuun alkuun 2016 mennessä ilmanvaihto ja lämpöpatterimuutokset on saatu tehtyä.

Taloyhtiö ilmoitti vuonna 2017 varustaneensa hormiaukot mekaanisilla hormi-imureilla. Taloyhtiö sanoo luulleensa ongelman poistuneen.

Maaliskuussa 2018 ympäristöpalvelut teki asuntoon kaksi tarkastusta. Ilmanvaihto ei edelleenkään toiminut asianmukaisella tavalla. Keittiön poistoilmakanavasta puhalsi voimakkaasti ilmaa asuntoon. Voimakkain poistoilmavirtaus oli ovenraoista käytävään. Asunto oli kylmä. Taloyhtiötä pyydettiin ryhtymään toimenpiteisiin.

Yhtiö ilmoitti, että korjausprojekti käynnistetään heti, kun tarpeeksi pätevä ja kokenut suunnittelija on löytynyt, kuitenkin viimeistään toukokuussa. Taloyhtiö palkkasi kesällä 2018 LVI-suunnittelijan kartoittamaan ongelmaa. Sitä ratkottiin myös kahden insinöörin kanssa vuosina 2017 ja 2018.

Viime marraskuussa tehdyssä tarkastuksessa todettiin, ettei ongelma ollut edelleenkään ratkennut.

Tammikuussa 2019 ympäristöpalvelut kuuli osapuolia haitasta, toimenpiteistä ja mahdollisesta uhkasakosta.

Asunnon omistama Lotta Svärd -säätiö ja taloyhtiö eivät pitäneet uhkasakon asettamista tarpeellisena, koska asiassa on ollut vilpitön tahto saada haitta korjattua.

Asukas totesi kuitenkin, ettei vilpitön tahto enää riitä, vaan nyt tarvitaan toimenpiteitä. Tilanne on jatkunut vuosia tai vuosikymmeniä. Korvaavaa asuntoa olisi pitänyt tarjota heti tammikuussa 2016, eikä vasta joulukuussa 2018, asukas toteaa.

Asukkaan mukaan tehdyt uudistukset ovat saattaneet johtaa jopa kylmyyden pahenemiseen entisestään.

Talvella 15 pakkasastetta ulkona pudotti keittokomeron lämpötilan +10 asteeseen. Aiemmin 25 asteen pakkasella keittokomerossa oli +14 astetta.

Uhkasakon asettaminen katsottiin tarpeelliseksi kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostossa perjantaina. Lautakunnan mukaan vaadittavat korjaukset on tehtävä marraskuun alkuun mennessä. Muussa tapauksessa sakko lankeaa maksettavaksi.

Huoneilman tulee viranomaisen mukaan poistua asunnon poistoilmakanavia pitkin ja korvausilman tulla raitisilmaventtiileistä.

Lämmityskaudella huoneilman tulee olla +18–+26 astetta

Terveydensuojelulain mukaan asunnon sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon ja säteilyn tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa oleskeleville terveyshaittaa.

Lämmityskaudella asunnon huoneilman tulee olla +18–+26 astetta.

Seinäpinnan alimman keskiarvolämpötilan raja on +16 astetta.

Jos asunnossa ilmenee terveyshaittaa on sen selvittämiseksi ja poistamiseksi ryhdyttävä viipymättä.

Haitan aiheutuessa asuinhuoneiston rakenteista tai perusjärjestelmistä, sen poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja.

Valvontaviranomainen voi velvoittaa määräajassa oikaisemaan havaitun haitan.

Tehosteeksi voidaan määrätä uhkasakko.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu