Puheenaihe

Pasha ja kulitsa ovat pääsiäispöydän herkut – näin juhlii suomalais–venäläinen perhe

PÄÄSIÄINEN Venäläis-suomalaisessa perheessä vietetään sitä pääsiäistä, joka tulee ensin vastaan.

Katerina ja Maria Kapanen napauttavat kananmunia. Se kumman muna säilyy ehjänä voittaa kisan.

Päivi Tuovinen

Maria Kapanen kumoaa varovasti pashapyramidin lautaselle ja sytyttää ohuen kynttilän sen koristeeksi.

Puumuotista jää XB-kirjaimet jälkiruokaherkun kylkeen.

– Se tarkoittaa venäjäksi "Kristus nousi kuolleista", Kapanen kertoo.

Se on pääsiäisen tärkein sanoma ja tapa, jolla ortodoksi toivottaa hyvää pääsiäistä toiselle.

"Totisesti nousi", toivotukseen vastataan.

Venäläis-suomalaisen Kapasen perheen pääsiäisateria on katettu.

Pöydässä on kulitsa, rusinoilla ja kuivatuilla hedelmillä makeutettu pääsiäispulla, jonka makea tuoksu leviää koko asuntoon.

Makeiden herkkujen lisäksi tarjolla lavash-taikinaan käärittyjä suolapaloja, majoneesilla koristeltuja tomaatteja, salaattia ja tietenkin värjättyjä ja kauniiksi koristeltuja kananmunia.

Maria Kapanen on kotoisin Pietarin läheltä. Suomeen hän muutti inkerinsuomalaisen aviomiehensä Vadimin perässä 17 vuotta sitten.

Nyt Koivukylässä asuvaan perheeseen kuuluvat vanhempien lisäksi Katerina, 12, Alexander, 8, ja Kirill, 6. He ovat kaikki kahden maan kansalaisia.

Pääsiäistä vietetään pääasiassa venäläisen ja ortodoksisen perinteen mukaisesti, mutta on sulavasti sulautunut suomalaisiakin traditioita.

Ruokapöydän yläpuolelle on ripustettu pääsiäiskoristeita, joita lapset ovat askarrelleet päiväkodissa ja koulussa.

Tytär Katerina on käynyt ystäviensä kanssa virpomassa palmusunnuntaina.

Pääsiäisaterian jälkeen lapset saavat isoihin koristemuniin kätketyt lahjat kuten Venäjällä on tapana.

Sen jälkeen pelataan perheen kesken pääsiäisbingoa.

– Se ei ole venäläinen pääsiäisperinne vaan perheemme, Kapanen huomauttaa nauraen.

Suomalaisen ja venäläisen pääsiäisen yhdistämisessä eniten päänvaivaa tuottaa se, milloin pääsiäistä pitäisi juhlia.

Suomessa 1. pääsiäispäivä, Kristuksen ylösnousemuksen päivä, on tänä vuonna 21. huhtikuuta. Silloin pääsiäistä vietetään myös Suomen ortodoksisessa kirkossa.

Venäjän ortodoksinen kirkko viettää pääsiäistä, kirkkovuotensa tärkeintä juhlaa, tänä vuonna 28. huhtikuuta.

– Me olemme päätyneet sellaiseen ratkaisuun, että vietämme kunakin vuonna ensin tulevaa pääsiäistä, Maria naurahtaa.

Kapasten perhe ei ole erityisen uskonnollinen. He eivät paastoa, eivätkä he käy pääsiäisyön messussa, mikä kuuluu hartaan ortodoksin pääsiäistraditioon.

– Käyn lasten kanssa paaston aikana Mellunkylän ortodoksisessa kirkossa sytyttämässä kynttilät.

Neljän vapaapäivän tuoma autuus nähdään tässäkin lapsiperheessä arjen katkaisevana hengähdystaukona. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden nauttia perinteisistä herkuista ja yhteisestä ajasta perheen kesken.

Yli 8 000 venäjänkielistä

Viime vuoden lopussa Vantaalla asui 8 183 venäjänkielistä, mikä on noin 3,6 prosenttia Vantaan väestöstä.

Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuului vuodenvaihteessa 2 711 vantaalaista (Lähde: Tilastokeskus).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Eikö mämmi maistu? Yllätyt, kun tuunaat siitä moussea tai tiramisua – tässä resepti myös mämminäkkäriin17.4.2019 06.35
Tiesitkö: mämmistä on hurjasti hyötyä terveydelle – auttaa ehkäisemään syöpääkin17.4.2019 06.20

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu