Puheenaihe

Syntyvyyden lasku jyrkkeni: Sekä isät että äidit ovat yhä vanhempia – Espoo, Seinäjoki ja Porvoo kaupunkien valopilkut

Tanja Kuisma / arkisto

Syntyneiden lasten määrä jatkoi jyrkkää laskuaan Suomessa viime vuonna.

Tilastokeskus kertoi perjantaina, että keskimääräinen hedelmällisyysluku oli enää 1,41. Jotta väestö uusiutuisi luonnollisen kasvun perusteella, pitäisi luvun olla 2,1.

Viime vuonna Suomessa syntyi vain 47 577 lasta. Se on 2 744 lasta edellisvuotta vähemmän.

Vauvojen määrä pieneni jo kahdeksatta vuotta perätysten. Vielä 2010-luvun taitteessa syntyneitä vauvoja oli vuodessa noin 60 000. 

Syntyvyyden lasku on vain jyrkentynyt vuoden 2015 jälkeen.

Muutoksen dramaattisuutta kuvaa, että syntyvyys laski viime vuonna selvästi edellisvuodesta, jolloin kokonaishedelmällisyysluku valahti jo 1,49:ään. 

Näin alhainen syntyvyysluku on Suomessa ollut viimeksi vuonna 1973, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,50 lasta naista kohti. 

Merkille pantavaa on, että syntyvyys aleni viime vuonna lähes kaikenikäisillä, ja myös isäksi tulemisen ikä kasvaa.

Vuonna 2018 esikoisen synnyttäneet naiset olivat keskimäärin 29,4 vuoden ikäisiä. Keski-ikä oli edellisenä vuonna 29,2 vuotta. Kymmenessä vuodessa se on noussut 1,2 vuodella. 

Kaikkien synnyttäneiden keski-ikä nousi edellisestä vuodesta 0,2 vuotta, 31,1:een. 

Isäksi ensimmäisen kerran tulleet olivat keskimäärin 31,4 vuoden ikäisiä.

Kaikkien isäksi tulleiden keski-ikä oli 33,5 vuotta. 

Syntyvyys on jo pitkään ollut alhaista isoissa kaupungeissa, mutta nyt syntyvyys aleni ensi kertaa 2010-luvulla kaikissa maakunnissa.

Lasku oli suhteellisesti jyrkintä Etelä-Karjalassa (11 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla, (10 prosenttia) ja Satakunnassa (9 prosenttia).

Korkeimmat kokonaishedelmällisyysluvut olivat lestadiolaisseuduilla Keski-Pohjanmaalla (1,92), Pohjois-Pohjanmaalla (1,70), Pohjanmaalla (1,68) ja Etelä-Pohjanmaalla (1,64).

Syntyvyys ei ollut väestön uusiutumistason yläpuolella yhdessäkään maakunnassa.

Suurten kaupunkien vaikutus näkyy siinä, että alhaisimmat syntyvyysluvut olivat Varsinais-Suomessa (1,32) sekä Uudellamaalla, Etelä-karjalassa ja Pirkanmaalla (1,33).

Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,70 vuosina 2014–2018. 

Seuraavaksi korkein se oli Porvoossa, (1,70) ja Espoossa (1,66). 

Matalin syntyvyys oli vuosina 2014–2018 Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,23. Turussa luku oli 1,26 ja Tampereella 1,29.

Koko maassa hedelmällisyysluku oli samaan aikaan 1,56. 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu