Puheenaihe

Helsingin naapurissa jo 75 prosentin työllisyys – näin Vantaa sen teki

Vantaan työllisyyspalveluiden johtajalla Marjo J. Rämö

Uusi hallitusohjelma pitää sisällään 75 prosentin työllisyystavoitteen. Kunnianhimoiseksi kuvatun tavoitteen kohdalla Vantaalta voidaan hihkaista: Täällä ollaan jo!

Vantaan työllisyysaste oli huhtikuussa 75 prosenttia.

Vuotta aiemmin työllisyysaste oli 71,8 prosenttia.

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus 15–64-vuotiaiden väestöstä.

Työttömiä oli Vantaalla huhtikuussa 7,9 prosenttia, kun edellisvuonna vastaava luki oli 8,9 prosenttia. Viimeksi työttömyysaste on ollut nykyistä matalampi tasan seitsemän vuotta sitten.

Työttömiä työnhakijoita oli huhtikuussa 9 393.

Muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna Vantaan työllisyyslukemat ovat hyviä.

Työllisyyspalveluiden johtaja Timo Saaren mukaan Vantaalla on onnistuttu etenkin pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Siihen on johtanut se, että eri tahot kuten, kaupunki, TE-hallinto, Kela, yritykset ja järjestöt toimivat tiiviissä yhteistyössä.

– Asiakkaan asia hoituu taholta toiselle. Tässä Vantaa on onnistunut älyttömän hyvin, Saari kehaisee Vantaan Sanomille.

Saari kehuu Vantaata myös siinä, että kaupungissa on ajatusta ja asennetta siihen, että koko kaupunki työllistää.

Pitkäaikaistyöttömän kohdalla työllistyminen alkaa usein kuntouttavalla työtoiminnalla, jonka aikana asiakkaalle maksetaan työttömyysturvaa ja työmatkasta koituneet kulukorvaukset.

Vantaalla on panostettu siihen, että kuntouttavassa työtoiminnassakin asiakas pääsee harjoittelemaan aitoon työympäristöön, kuten laitoskeittiöön tai pesulaan.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä kohosi huhtikuussa uuteen ennätykseen 869:ään. Kaupungin harjoittelupaikoissa heistä oli noin satakunta.

Useimman pitkään työttömänä olleen polku käy kuntouttavasta työtoiminnasta tuettuun palkkatyöhön.

Palkkatuki on rahallinen tuki, jolla TE-palvelut korvaa työnantajalle osan työttömän työnhakijan palkkauskustannuksista.

Silloinkin monelle löytyy työpaikka kaupungin omasta organisaatiosta.

Kaupungin palkkalistoilla oli toukokuussa 432 palkkatuella työllistettyä vantaalaista.

Lisäksi vuositasolla noin sata vantaalaista työllistyy palkkatuen ja kunnan maksaman lisätuen yhdistelmällä yrityksiin ja järjestöihin.

Ovatko Vantaan hyvät työllisyysluvut työttömien tehokasta siirtämistä kuntouttavaan työtoimintaan ja tuettuun palkkatyöhön?

– On totta, että osa ei etene avoimille työmarkkinoille ja toisaalta moni etenee, Saari sanoo.

Hänestä sillekin on laskettava arvonsa, että ihminen kokee osallisuutta kuntouttavassa työtoiminnassa ja saa arkeensa hyödyllistä tekemistä. Kuntouttavan työtoiminnan avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja siitä aiheutuvia moninaisia kuluja puhumattakaan syrjäytymisen haitoista yksilön tasolla.

– Näillekin on laskettava hintansa, Saari toteaa.

Vaikka työllisyystaso hallituksen toivomalla tasolla, nähdään Vantaan työllisyyspalveluissa suuria haasteita.

Yksi maanlaajuinen haaste on se, miten kuntouttavan työtoiminnan kautta tuettuun palkkatyöhön saatu henkilö saataisiin avoimille työmarkkinoille.

Vantaalle ominainen haaste liittyy työvoiman koulutustasoon. Vantaalaisten koulutustaso on selvästi alempi kuin naapurikaupungeissa. Monelta kuntalaiselta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto.

Vuoden 2017 tietojen mukaan työttömistä 39 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Työssä käyvistäkin 17 prosenttia oli käynyt ainoastaan peruskoulun.

– Tämä on meille iso ongelma, kun työtehtävät vaativat koulutusta ja vieläpä jatkuvaa kouluttautumista.

Oma haasteensa on vieraskielisten suuri osuus kaupunkilaisista.

– Vantaalaisista jo 18 prosenttia on vieraskielisiä ja heidän määränsä ennustetaan kasvavan.

Vieraskielisten työllistymisestä rekrytreffien avulla on saatu hyviä kokemuksia. Treffeillä työnantajat ja työntekijät kohtaavat kasvotusten.

– Pelkän työhakemuksen laatiminen voi olla vaikea vieraskieliselle tai pelkkä ulkomaalaistausta saattaa vaikeutta perinteistä työnhakua.

Työpaikkoja kasvavassa kaupungissa kyllä on. Huhtikuussa avoimia työpaikkoja oli 3 064. Esimerkiksi rakennus- ja sosiaali- ja terveysalalla olisi töitä. Lentokenttäkaupungissa on myös huutava pula taksikuskeista.

Sitten on vielä se joukko, joka ei ole työvoimapalveluiden piirissä.

Marraskuussa 2018 Vantaalla oli 2 385 perustoimeentulotukea saavaa kotitaloutta, jotka eivät saaneet veronalaisia tuloja kuten palkkaa, työttömyysetuutta, eläkettä, opinto- ja tai lastenhoidon tukia.

Asiasta uutisoi ensin Vantaan Sanomat.

Työttömyys

Yli 9 000 työtöntä

Vaikka Vantaalla on hyvä työllisyystilanne, on työttömiäkin edelleen paljon.

Työttömiä oli Vantaalla huhtikuussa 7,9 prosenttia, kun edellisvuonna vastaava luki oli 8,9 prosenttia.

Työttömiä työnhakijoita oli huhtikuussa 9 393.

Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli 10,4 prosenttia.

Yli 50-vuotiaiden osuus oli 34,3 prosenttia.

Yli vuoden työttömänä olleita oli 24 prosenttia.

Ulkomaalaisia työttömiä oli 25 prosenttia.

Työttömyyden ennustetaan aiheuttavan tänä vuonna noin 17,5 miljoonaa euron välittömät kustannukset kaupungille. (Toukokuun ennuste koko vuoden työmarkkinatuen kuntaosuudesta).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu