Puheenaihe

Poliisin ylijohdon kaikki syytteet nurin käräjillä – valtiolle yli 620 000 euron lasku

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero.

Sanna Jompero/Arkisto

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet poliisin ylijohtoa ja Helsingin poliisilaitosta koskevassa tietolähdejutussa keskiviikkona.

Käräjäoikeus katsoo, ettei kukaan vastaajista ei rikkonut virkavelvollisuuksiaan syyttäjän väittämällä tavalla.

Syytettyinä tahallisesta tai toissijaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallituksen ex-rikostorjuntayksikön päällikkö ja nykyinen keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot sekä Poliisihallituksen rikostorjuntayksikössä työskennellyt poliisiylitarkastaja, Helsingin poliisilaitoksen silloinen poliisipäällikkö Jukka Riikonen. 

Syytteet hylättiin myös Helsingin poliisilaitoksen ex-apulaispoliisipäällikköä ja nykyistä poliisipäällikköä Lasse Aapio koskien.

Kolme muuta syytettyä olivat Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön ex-päällikkö Jari Aarnio sekä erityisiin tietolähdetoimintaa koskeviin vastuuasemiin määrätyt huumerikosyksikön rikostarkastaja ja rikosylikonstaapeli.

Oikeudenkäynnin keskeinen kysymys oli, oliko tietolähdetoiminta toteutettu Helsingin poliisilaitoksessa 2008–2013 säännösten ja määräysten mukaisesti ja oliko toiminnan valvontaa laiminlyöty.

Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajien oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja yhteensä yli 620 000 euroa. Oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi valtio velvoitettiin lisäksi maksamaan hyvitystä kahdelle vastaajalle yhteensä 7 000 euroa.

Oikeus totesi, ettei Helsingin poliisilaitoksella ollut 2008–2013 yhtään rekisteröityä tietolähdettä, mutta poliisi kuitenkin käytti tietolähteitä, jotka olisi pitänyt hyväksyä ja rekisteröidä. 

Oikeuden mukaan Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä.

Helsingin poliisilaitoksessa tietolähdetoimintaan liittyviä virkavelvollisuuksia oli vain poliisikomentaja Riikosella sekä huumerikosyksikössä työskennelleillä rikostarkastajalla ja rikosylikonstaapelilla. 

Riikonen vastasi tietolähdetoiminnan järjestämisestä, ja rikostarkastaja puolestaan tietolähdetoiminnan toteuttamisesta. 

Myös rikosylikonstaapelilla oli nimenomainen, vaikkakin huomattavasti vähäisempi vastuuasema tietolähdetoiminnan toteuttamisessa, todetaan käräjäoikeuden tiedotteessa.

Tuomion mukaan Poliisihallituksen laillisuusvalvonta ei puuttunut Helsingin poliisilaitoksen menettelyyn eikä raportoinut tietolähdetoimintaan liittyvistä ongelmista Poliisihallituksen ylijohdolle, vaikka virheellinen menettely tuli laillisuusvalvonnan tietoon loppuvuodesta 2012. 

Käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa muutenkaan tullut näytetyksi, että poliisiylijohtaja Paatero, poliisijohtaja Lardot tai poliisiylitarkastaja olisivat olleet tietoisia siitä, että Helsingin poliisilaitos menetteli tietolähdetoiminnassaan virheellisesti.

Käräjäoikeus katsoi myös, että tietolähteiden rekisteröinti olisi lain mukaan edellyttänyt valtakunnallisen tietolähderekisterin perustamista. 

Tällaista rekisteriä ei kuitenkaan ollut olemassa ennen vuotta 2018. Tämän vuoksi tietolähteiden rekisteröimiseen ja käytön kirjaamiseen ei syytteiden tekoaikana ollut lain mukaista menettelytapaa, eivätkä Helsingin poliisilaitoksessa työskennelleet poliisit täten voineet syyllistyä heidän syykseen väitettyihin virkarikoksiin. 

Valtakunnallisen rekisterin perustamisen laiminlyönnistä ketään vastaajista ei syytetty.

Käräjäoikeuden ratkaisu oli yksimielinen. Käräjäoikeuden kokoonpanoon  kuuluivat käräjätuomarit Marjatta Berg (pj.), Juha Hartikainen ja Mari Köngäs.

Pitkä oikeusjuttu

Tietolähdejutun tutkinta käynnistyi vuonna 2013 silloisen sisäasiainministeri Päivi Räsäsen (kd.) tehtyä tutkintapyynnön Valtakunnansyyttäjänvirastolle. 

Räsänen teki pyynnön sen jälkeen, kun julkisuudessa oli esitetty tietoja, joiden mukaan Helsingin poliisilaitos ei rekisteröisi tietolähteitään.

Jutun esitutkinta viivästyi, ja valtakunnansyyttäjä nosti ensimmäiset syytteet asiassa vasta lokakuussa 2017. Loput syytteet nostettiin keväällä ja kesällä 2018.

Käräjäoikeudessa juttua puitiin 50 istuntopäivää kestäneessä pääkäsittelyssä lokakuusta 2018 maaliskuuhun 2019.

Lähde: Käräjäoikeus

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu