Puheenaihe

Valtavat hyljelaumat yllättivät venelijät – "Jonkinlaiset kokoontumisajot niillä oli, kun niitä oli siinä niin valtavasti"

Karvanvaihdon aikana harmaahylkeet kerääntyvät isoiksi laumoiksi kalliosaarekkeille.

Terttu Schroderus-Gustafsson

– Ei voi olla totta.

Näin Terttu Schroderus-Gustafsson reagoi, kun näki harmaahylkeet. Hän oli miehensä kanssa veneellä hyljesafarilla Porvoon Pellingissä, ja toiveena oli nähdä pari kolme harmaahyljettä, eli hallia.

Vuosia Pellingissä asunut Terttu ei osannut kuvitellakaan, että hylkeitä on satapäin pienellä kalliosaarella. Myöskään Cay Gustafsson ei ollut eläessään nähnyt niin valtavaa laumaa, vaikka on toiminut luotsina alueella jo kymmeniä vuosia.

– Jonkinlaiset kokoontumisajot niillä oli, kun niitä oli siinä niin valtavasti. Olihan se mielettömän hieno kokemus, Schroderus-Gustafsson kuvailee.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mervi Kunnasrannan erityisosaamisalueeseen kuuluu harmaahylkeet. Hän tietää, mistä nämä kokoontumisajot johtuvat.

– Niillä on karvanlähtöaika näihin aikoihin. Ne ovat laumaeläimiä ja hylkeet kerääntyvät yleensä luonnonsuojelualueille, kuten Pellinkiin, koska muualla on rauhatonta metsästyksen vuoksi. Silloin voi nähdä sata tai kaksisataapäisiä laumoja, Kunnasranta kertoo.

Luonnonvarakeskus laskee joka vuosi hallien määrän Itämerellä. Kunnasrannan mukaan Suomenlahdella on noin 600–800 harmaahyljettä.

 

Pariskunta pääsi veneellä jopa viiden metrin päähän hylkeistä. Saarella päivää paistatteli pieniä poikashylkeitä ja suurimmat hylkeet olivat Schroderus-Gustafssonin kertoman mukaan valtavia.

– Vaikka se oli hieno näky, sympatiani on kalastajien puolella, hän sanoo.

Harmaahylkeet ovat nimenomaan olleet jo vuosia kalastajien riesana. Nyt käsiin räjähtänyt kanta on riepotellut kalastajia jo toiminnan supistamiseen tai jopa lopettamiseen saakka.

Pitkään alueella kalastanut Jörgen Kellgren kertoo, että verkkokalastus on Suomenlahden saaristossa aivan turhaa.

– Kalat syödään verkoista ja verkot rikkoutuvat jatkuvasti. Tämä on iso ongelma, Kellgren laukoo.

Kellgren ja yli 30 vuotta alueella kalastanut Magnus Nyholm ovat molemmat sitä mieltä, että hyljekanta on riistäytynyt käsistä ja tilanne on pahentunut vuosi vuodelta.

Schroderus-Gustafssonin kohtaaminen satapäisen hyljelauman kanssa ei ollut poikkeuksellista, vaan ongelma on ollut todellinen jo pitkään.

 

Kalastajat arvelevat, että tänä vuonna ongelma tuntuu vielä suuremmalta, koska Itämeren jäätilanne oli heikko ja jäät sulivat hyvin aikaisin. Näin hylkeet ovat hakeutuneet rannikollekin aiemmin.

– Kun ennen hylkeen näki silloin tällöin, nyt niitä näkee joka toinen päivä. On tavallista nähdä myös kuolleita hylkeitä rannoissa. Ne levittävät tauteja ja tekevät kalat varovaisiksi läsnäolollaan, Kellgren harmittelee.

Kellgren kertoo, että on jo pitkään yrittänyt kertoa, että hyljekantoja täytyy pitää kurissa. Noin 20 vuotta hylkeitä ei saanut metsästää 80–90-luvulla, koska niiden kanta romahti sääntelemättömän metsästyksen vuoksi ja ympäristömyrkyistä aiheutuneiden lisääntymisvaikeuksien vuoksi. Nyt metsästys on sallittua, mutta hyvin säännösteltyä.

– Ei se mitään auta, että hylkeitä ammutaan sieltä täältä. Se on sama kuin hirviä ja peuroja ei metsästettäisi 20 vuoteen. Tilanne on jo niin paha, ettei sille minkään voi, Kellgren harmittelee.

 

Suomen riistakeskuksen Uudenmaan alueen riistapäällikkö Visa Eronen myöntää, että keinoja ei ole tarpeeksi. Vaikka maa- ja metsätalousministeriöllä on aikomus nostaa merkittävästi Suomenlahden osuutta hylkeenpyyntikiintiöstä, se ei yksinään ratkaise ongelmaa.

Tavoitteena on nostaa Suomenlahden nykyinen 144 harmaahylkeen kiintiö 300 yksilöön, kuitenkin niin, että koko Suomen kiintiö pysyy samana.

– Vaikka Suomenlahden osuudesta suurin osa on saatu pyydettyä, koko Suomen kiintiöstä vain murto-osa on tullut vuosittain käytetyksi. Syynä on sekä metsästäjien vähäisyys että hylkeen pyynnin kustannukset, jotka voivat olla korkeat. Lisäksi niiden metsästys on haastavaa, riistapäällikkö Eronen kertoo.

Ja koska Suomen on noudatettava EU:n laatimaa WTO-sopimusta, metsästettyjä hylkeitä ei voi myydä. Tämän vuoksi edes metsästyskustannukset eivät tule katetuksi.

Lisäksi hylkeenpyyntialueita on melko rajoitetusti ja luonnonsuojelualueita kaavaillaan lisää Suomenlahdelle. Suomen riistakeskus on painottanut lausunnoissaan, että hylkeiden pyyntiä ei pidä rajoittaa yhtään enempää.

Tänä vuonna harmaahylkeiden pyyntiä yritetään lisätä ”tapporahan” keinoin. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto maksaa jokaisesta hylkeestä kolmensadan euron korvauksen metsästäjälle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu