Puheenaihe

Palomiesvaje piinasi pelastusasemia viime kesänä – nyt tilanne on eri: "Olemme palkanneet henkilökuntaa huomattavasti lisää"

Viime kesänä muun muassa Käpylän pelastusasemalle jouduttiin siirtämään palomiehiä muilta asemilta.

Jussi Vehkasalo

Helsingin pelastusasemilla on kuluvana kesänä huomattavasti parempi miehitys kuin viime vuonna.

Viime kesänä lomien aikaan joillain asemilla ei käytännössä ollut sammutusyksikköä lainkaan.

Ensihoidon yksikkö on aina asemalla ja valmiudessa. Syynä tähän oli muun muassa lomakauden aikana tapahtuneet äkilliset sairastumiset.

– Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä viime vuoteen verrattuna. Näin me ainakin uskomme. Aina pitää jättää tietenkin pieni varaus, että joku sairastuu. Olemme tosin palkanneet henkilökuntaa lisää huomattavasti, kertoo pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta.

Vaje viime vuonna lomakauden aikaan syntyi Korkiamäen mukaan yksinkertaisesti siitä syystä, että ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole ollut riittävästi saatavilla. Työntekijöitä siirreltiin aamulla työvuorojen vaihdon yhteydessä muun muassa Käpylään myös toisilta pelastusasemilta.

Pelastusasemien minitavoitevahvuus on yksi esimies ja kolme palomiestä, joilla on ensihoito- ja savusukelluskelpoisuus. Esimerkiksi Käpylän normaalivahvuus on 8–10 työntekijää per vuoro. Kokonaistyöntekijävahvuus asemalla on 32.

Kaupunki on myöntänyt Helsingin pelastuslaitokselle kahden viimeisen vuoden aikana 400 000 euroa vuosittain lisää rahaa henkilökunnan palkkaamiseen.

– Sillä saa käytännössä noin 10 palomiestä, Korkiamäki laskeskelee.

Pelastuslaitokselle on kuluvan vuoden aikana palkattu kahdeksan palomiestä, neljä kesätyöntekijää ja kymmenen määräaikaisen ensihoitajan sopimusta on jatkettu vuoden loppuun, kuten myös neljän määräaikaisen palomiehen. Käynnissä on parhaillaan kahdeksan palomiehen rekrytointi.

– Omasta koulustamme valmistuu joka vuosi 15 palomiestä. Myös opiskelijoilla paikkaamme vajetta, Korkiamäki jatkaa.

Helsinki on kouluttanut palomiehiä itse vuodesta 1972.

Viime vuonna pelastuslaitokselle palkattiin 14 palomiestä sekä neljä vakituista ja kymmenen määräaikaista ensihoitajaa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) asetti toukokuussa Helsingin pelastustoimelle uhkasakon. Korjausmääräyksen avi antoi jo tammikuussa 2016.

Helsingissä useimmilla alueilla pelastustoimen ensimmäisen yksikön tulisi olla kohteessa kuudessa minuutissa. Hälytyksistä 50 prosenttia pitäisi toteutua tavoiteajassa. Helsingissä on alueita, joissa tehtävät eivät tässä ajassa toteudu.

Korkiamäen mukaan vaatimus on kansainvälisestikin hyvin tiukka. Muun muassa Käpylässä 50 prosentin tavoite toteutuu.

– Käpylä on hyvin tavoitettu alue. Hälytykset hoidetaan keskimäärin alle kuudessa minuutissa. Ongelmat painottuvat Pohjois- Itä-Helsinkiin. Siellä ajat ovat pahimmillaan olleet 8–9 minuuttia.

Pelastustoimella on aikaa saada hälytysajat vaaditulle tasolle vuoteen 2023 mennessä. Uhkasakon suuruus on 20 miljoonaa euroa ja se jakaantuu neljälle vuodelle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Helsingin pelastuslaitos kerää pehmoleluja – "Toimivat ikävissä tilanteissa lasten tukena ja turvana"6.6.2019 13.48
Pelastuslaitos lähti sammuttamaan maastopaloa – soramontulla paloi alaikäisten varastama henkilöauto19.5.2019 09.26
Ilkivalta työllisti pelastuslaitosta lauantai-iltana – tulitikkuleikkejä vanhalla tulitikkutehtaalla28.4.2019 11.15

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu