Puheenaihe

EVA selvitti: Ilmastohuoli on tapetilla, mutta kuinka moni on valmis tekoihin? –  Lähes puolet suomalaisista haluaa syödä lihaa jatkossakin

Suomalaiset haluavat autoilla jatkossakin.

Mika M. Niskanen

Suomalaisten valmius tehdä uhrauksia ympäristön hyväksi on tällä hetkellä pitkän aikavälin keskiarvoa vähäisempää. Tieto tulee ilmi EVAn arvo- ja asennetutkimuksesta ja sitä käsittelevästä Elämänmuutoksen empijät -analyysista.

Tutkimuksessa kysyttiin suomalaisten mielipiteitä ilmastonmuutokseen ja ympäristökysymyksiin alkuvuodesta 2019. Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin.

 

Suomalaisista 55 prosenttia on valmis tinkimään omasta elintasostaan saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi. Eri mieltä asiaa koskevan väittämän kanssa on 23 prosenttia suomalaisista.

EVAn tiedotteessa todetaan, että ilmastopolitiikan vaalikeskusteluissa saaman suuren huomion valossa on yllättävää, ettei kansalaisten valmius tinkiä omasta elintasostaan ole tällä kertaa kasvanut.

Valmius ilmastotekoihin kasvaa, jos vapaamatkustajuus onnistuttaisiin kitkemään pois. 61 prosenttia on valmis tekemään ilmastotekoja, jos varmistettaisiin, että myös muut kansalaiset ryhtyvät niihin.

 

EVAn tutkimuksen mukaan monilla on reunaehtoja sille, missä määrin he ovat valmiita muuttamaan elämäntapojaan.

–  Energiankäytön ja kulutuksen vähentäminen sopii enemmistölle, mutta yksityisautoilusta ja lihansyönnistä luopumisessa useimmilla tulee raja vastaan, todetaan Elämänmuutoksen empijät analyysissä.

Eniten valmiutta suomalaisilla olisi puolittaa henkilökohtaisten hyödykkeiden, kuten vaatteiden,

kulutus. Siihen olisi valmis 70 prosenttia suomalaisista. Lentomatkustamisesta luopumisenkin on valmis hyväksymään enemmistö (56 prosenttia), mutta idean torjuu tänä vuonna tehdyssä kyselyssä jo kolmasosa (33 prosenttia).

Lihan syömisestä olisi valmis luopumaan lähes puolet (47 prosenttia), mutta lihansyönnistä luopumisen torjuu kuitenkin myös lähes yhtä moni (45 prosenttia).

Bensiini- tai dieselkäyttöisestä autosta olisi valmis luopumaan kolmasosa suomalaisista (35 prosenttia), yli puolet (53 prosenttia) vastustaa ajatusta. Yksityisautoilusta kokonaan luopuisi vain 31 prosenttia suomalaisista. 62 prosenttia kieltäytyy ehdotuksesta.

 

Laajimmillaan valmius elintasosta tinkimiseen ympäristön suojelemiseksi oli vuonna 1992. Silloin peräti kolme neljästä suomalaisesta (75 prosenttia) oli siihen valmis.

Laman jälkeen valmius hiipui, kunnes se nousi jälleen korkeaksi taantumavuoteen 2009 tultaessa. Tuolloin kaksi kolmesta suomalaisesta (67 prosenttia) oli väitteen kanssa samaa mieltä. Tämän jälkeen halukkuus tinkiä omasta elintasosta laski ja asettui nykyiselle tasolleen.

 

EVAn tutkimuksissa on havaittu talous- ja ympäristöasenteiden vaihtelevan osin suhdanteiden mukaan.

Mitä pidempään noususuhdanne kestää, sitä pienemmäksi muodostuu talouskasvun arvostus ja sitä suuremmaksi kasvaa huoli ympäristöstä.

Suomalaisten ympäristöasenteet ovat aiemmin kehittyneet niin, että nousukaudella valmius tinkiä omasta elintasosta on kasvanut ja huippunsa se on saavuttanut syvimmässä taantumassa.

Tällä kertaa samanlaista nousukauden asennekehitystä ei ole nähtävissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Helsinki aikoo kääntää ilmastonmuutoksen valtiksi – houkuttelee turisteja viileydellä, hemmottelee asukkaita sadevesipuutarhoilla2.6.2019 19.20
Helsingin päästöt alimmalla tasolla sitten vuoden 1990 – "Suunta on oikea, vaikka vauhtia tarvitaan vielä lisää"5.6.2019 10.47
Helsingin palveluasiantuntija leikkipuistojen vegaaniruoka-aloitteesta: "Emme voi siirtyä pelkkään kasvisruokaan"28.6.2019 09.50
Näin suomalainen söi viime vuonna – ilmastopuheet eivät näy ruokalautasella28.6.2019 06.00
Yksi viljetytapa tekee pellosta ilmastohyviksen – samalla se voi tuoda lisää liksaa viljelijällekin28.6.2019 20.45

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu