Puheenaihe

Näin kävi, kun kaksi pariskuntaa ryhtyi lammasfarmareiksi ilman kokemusta – "Voisiko elämässä tehdä muutakin kuin pyöriä oravanpyörässä?"

- Kesä on helppoa aikaa, kun lampaat voivat olla laitumella. Tarkoitus on rakentaa lampola, jossa lampaat voivat kulkea sekä sisällä että ulkona vapaasti, omistajat suunnittelevat.

Annukka Vakkuri

Vihdin Jokikunnassa Markkulan lammastilalla koettiin viime viikolla syntymän ihme; uuhi karitsoi kaksoset. Ihmeitä on luvassa muutaman viikon sisällä lisää melkoinen määrä, sillä raskaana olevia uuhia on tilalla tällä hetkellä toistakymmentä. Vaappuvat pikkuiset karitsat ovat varsin ketteriä ikäisekseen. Jo vartin kuluessa syntymästään ne pyrkivät jaloilleen – ja pysyvät pystyssä.

– Muutamat vitoset syntyivät keväällä. Lähes kaikki tilan lampaat ovat suomenlampaita, muutama risteytys on joukossa, kertoo tilan omistaja Elina Kaven.

 

Kavenin kanssa tilan omistavat hänen puolisonsa Hannu Laihiainen, veljensä Antti Kaven vaimonsa Leila Kavenin kanssa. Muutama vuosi sitten tilan yhdessä ostaneet Kavenit ja Laihiainen tavoittelevat ammattimaisempaa lampaanlihan ja taljojen myyntiä, myös lampaanvillan käyttötarkoitusta parhaillaan pohditaan.

– Meillä on tilalla 50 uuhta, karitsoja ja muutama pässi. Koirien, kissojen, kanojen ja kukkojen kanssa eläimiä on yhteensä 124, Elina Kaven kertoo.

Lampaanlihaa on myyty tilalta suoramyyntinä.

– Syksyllä isompi osa karitsoista menee teuraaksi, jolloin lihaa on tulossa tarjolle kattavammin.

 

Lammastilan omistamisesta ei nelikolla ole aiempaa kokemusta.

– On minulla ollut kolme vuotta kissa, Antti Kaven veistelee viitaten kokemukseensa eläintenhoidosta.

– Tilan ostaminen syntyi ajatuksesta, että voisiko elämässä tehdä jotain muutakin kuin vain pyöriä hullussa oravanpyörässä kaupungissa, Antti Kaven kertoo.

Elina Kavenilla on ollut hevosia, jotka tulivat myös tilalle aluksi mukaan.

– Työtä oli kuitenkin päivätyön lisäksi tilalla liikaa, lampaiden lisäksi olisi pitänyt hevosilla ehtiä ajamaan ja ratsastamaan. Oli tehtävä valintoja.

 

Tällä hetkellä kaikilla omistajilla on tilan pitämisen lisäksi toinen työ.

– Vielä se ajatus irrottautua ei ole ihan toteutunut, mutta sitä kohti tässä toivottavasti mennään, Kaven jatkaa hymynkareet suupielissään.

Vuonna 1994 perustettu maatilamatkailuyritys Onnenpesä toimi tilalla yli 20 vuotta. Kavenit ja Laihiainen ovat remontoineet päärakennuksen ja tallitiloja urakalla. Lisäksi he ovat rakentaneet laitumet ja kauratelineet.

– Nyt 11-vuotias poikamme on näreissään, että täällä eläimet asuvat paremmin kuin ihmiset, koska asuinrakennuksen remontti on kesken, Antti Kaven hymyilee.

Omistajat kertovat tarvitsevansa lisää maata, jotta karjankasvatus saadaan isompiin mittasuhteisiin.

– Olemme vuokranneet peltoamme kevääseen 2022 saakka ja silloin saamme sen jälleen omaan käyttöömme.

 

Lammastilojen koko on Proagria Keskusten Liiton mukaan Suomessa kasvussa. Tilakohtainen uuhimäärä oli viime vuonna 64 uuhta tilaa kohden.

– Isoja tiloja on entistä enemmän. Yleisin katraskoko on nyt 50–99. Uuhimäärä pysyi suurimpana Etelä-Suomen alueella, kertoo tiedotteessa lammastalouden kehittymissuunnasta asiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu