Puheenaihe

Tällainen urheilulaji on hengenpelastus, jossa pelkkä uimataito ei riitä – MM-kultaa voittanut Mari: ”Hapokasta hommaa”

Mari Kiuru treenaa välillä myös Riihimäen uimalassa.

Anne Hiltunen

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella työskentelevä Mari Kiuru nappasi viime marraskuussa MM-kultaa hengenpelastuksessa.

– Ensimmäisen kerran olin mukana hengenpelastuksen SM-kisoissa 2006. Toimin silloin uimavalvojana ja kuulin, että lajissa voi myös kilpailla. Maajoukkueeseen pääsin mukaan 2010.

Hengenpelastus on maailmalla arvostettu kilpaurheilulaji, jonka harrastajat ovat täysipäiväisiä ammattilaisia.

– Suomessa laji on jäänyt pienen piirin harrastukseksi. Meillä kesä on lyhyt, eikä hyviä meriolosuhteita ole, jotka palvelisivat rantalajien harjoittelua. Oma pääpainoni on allaslajeissa, mutta olen osallistunut rantalajeihinkin.

 

Hengenpelastuskilpailuissa käydään kisaa 16 eri yksilölajissa, joissa uidaan, sukelletaan, juostaan, melotaan sekä suoritetaan erilaisia pelastustehtäviä. Laji saattaa sisältää 25 metriä vapaauintia, jonka jälkeen sukelletaan nukke altaan pohjasta ja kuljetetaan sitä 25 metriä.

Toisessa lajissa sukelletaan räpylät jalassa 50 metriä, jonka jälkeen nostetaan pohjassa oleva nukke ylös.

– Tämä on aika hapokasta hommaa. Kunnon pitää olla hyvä. Laji vaatii myös hyviä hermoja, sillä tehtävät pitää suorittaa nopeasti, mutta huolellisesti.

Yksilölajien lisäksi on joukkuelajeja, joissa suoritetaan neljän hengen joukkueena simuloitu pelastustehtävä.

– Kyseessä voi olla esimerkiksi lauttaonnettomuus, jossa on kaksi minuuttia aikaa pelastaa niin monta henkeä kuin ennättää. Tehtävässä pitää osata myös arvioida, että osaa pelastaa apua tarvitsevat ihmiset oikeassa kiireellisyysjärjestyksessä.

Moni lajia harrastava on entinen kilpauimari kuten myös Kiuru.

– Lajissa yhdistyy kaksi minulle läheistä ja tärkeää asiaa: kilpauinti sekä hengenpelastus.

 

Kiurun mukaan hengenpelastus sopii urheilulajina kaikille kiinnostuneille. Uimataidon on oltava hyvä. Itse lajitekniikat oppii tekemällä. Kiuru treenaa 2–3 kertaa päivässä. Uima- ja tekniikkaharjoittelun lisäksi hän käy säännöllisesti kuntosalilla ja lenkillä.

Suomessa on uimaseuroja, jotka järjestävät hengenpelastusharjoittelua. Suurin osa harrastajista harrastaa lajia kuitenkin yksikseen. Lisätietoja lajista antaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto www.suh.fi.

– Minuakin voi tulla nykäisemään hallilla hihasta, jos on kysyttävää. Treenaan aina välillä Riihimäen uimahallilla ja maauimalassa, Kiuru sanoo.

Pelastaminen

Hengenpelastus on melko uusi laji

Hengenpelastus-kisoja järjestetään allaslajeissa ja rantalajeissa.

Ensimmäisen kerran hengenpelastuksessa kilpailtiin Australiassa 1907. Ensimmäiset SM-kisat järjestettiin 1990. Alun perin Suomessa kisattiin vain allaslajeissa. Rantalajit tulivat mukaan 2015.

SM-kisat järjestetään vuosittain. Allaslajeissa kilpailtiin maaliskuussa Turussa. Rantalajeissa kisattiin viime lauantaina Vantaalla.

Hengenpelastuksen EM-kisat käydään Italiassa 17.9.–1.10.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu