Puheenaihe

Ensin Anu Pensola innosti suomalaiset neulomaan ja nyt hän haluaa kotimaiselle villalle sen ansaitseman arvostuksen – "Meinasi tulla itku, kun sain ekat omat langat"

Anu Pensolan värjää villat itse, mutta kerinnän ja kehruun tekevät muut ammattilaiset. Tytär Ilona saa valita kasasta mielivärit omaan villapaitaan.

Mia Tadic

– Meinasi tulla itku, kun sain ekat omat langat ja neuloin niistä ensimmäisen villapaidan, Anu Pensola kertoo Rönnin tilan pihamaalla Sipoossa.

Värikkäät kukkopojat käyskentelevät kierrätysmateriaalista tehdyn huvimajan vieressä. Padat odottelevat seuraavaa värjäysrupeamaa. Lampaat ovat aurinkoa paossa pihatossa.

Omat langat tarkoittavat Pensolalle omien lampaiden villasta kehrättyä lankaa, jota hän myös itse värjää.

 

Etelä-Paippisiin asettuneet Anu ja puuseppämies Jani Pensola ovat taiteilijoita ja käsityöläisiä, monityöläisiä, jotka muuttivat Sipooseen viisi ja puoli vuotta sitten. Anu tuli takavuosina tutuksi tv-toimittajana, ja hän on toiminut muun muassa rekvisitöörinä, puvustajana ja Suuren Käsityölehden päätoimittajana. Oma lankakauppakin hänellä on ollut. Muutama vuosi sitten hän opiskeli kuvataiteilijaksi.

– Olin tuomassa ensimmäistä neulebuumia Suomeen. Ystävät pyörittivät silmiään neulontainnostukselleni, sillä silloin se ei ollut in.

Neulekirja Puikoissa! ilmestyi vuonna 2006, kun Pensola oli vielä Anu Harkki.

 

Uniikki-lammas työntää turpaa Ilona-tyttären poskeen. Enää Anu Pensola ei tuo erikoislankoja Englannista, vaan tuottaa niitä itse. Villa on hänelle sydämenasia.

– Suomessa heitetään hirveät määrät villaa kaatikselle. Useimpien lampureiden päätuotantosuuntaus on liha, ja villasta maksetaan huonosti. Esimerkiksi villan lajittelu vie aikaa, eikä se kannata, Anu Pensola kertoo.

– Vasta neulontabuumin myötä suomenlampaan villan arvostus on noussut. Nyt sitä osataan jo arvostaa, mutta arvostus on kasvanut vasta ihan viimeisen kolmen vuoden aikana.

Pensoloiden lampolassa on yksitoista uuhta eli naispuolista lammasta. Ne ovat suomalaisia alkuperäisrotuja, kainuunharmaksia ja ahvenmaanlampaita, sekä niiden risteyksiä harmas-affenoita.

– Ahvenanmaanlammas tuo kestävyyttä villaan, Anu Pensola kertoo.

 

Kehräämö kehrää Rönnin villat kaksisäikeiseksi langaksi, jonkin verran yksisäikeistäkin tulee. Yleensä villa pestään ennen kehräystä, mutta rasvaisena kehräten villan oma lanoliini korvaa teolliset öljyt.

Valmiit vyyhdet Anu Pensola pesee kevyesti ennen värjäystä. Työn alla oleva vihreä villapaita tuntuu sormissa pehmeältä.

– Rasva pehmentää ja tekee lämpimämmäksi. Itse käytän talvivaatteina omien lampaiden villasta tehtyjä vaatteita ja aluskerroksena merinoa.

– Villa voittaa kaikki tekniset materiaalit, kuten fleecen, koska nehän ovat muovia.

Kehrättyjen vyyhtien kanssa alkaa mielenkiintoisin vaihe, värjäys. Padat porisevat pari kertaa vuodessa myös Luontotila Rönnin värjäyskurssilla, jollainen järjestetään vielä elokuussa.

 

Keltasipulista saa keltaista, punasipulista vihreää lankaa. Valkoista villaa on perinteisesti suosittu muun muassa siksi, että siihen tarttuu värisävyt kirkkaammin. Anu Pensola pitää kuitenkin murretuista sävyistä.

– Haluan väreistä luonnonmukaisia, ja erityisesti keskiharmaa villa värjäytyy parhaiten.

Eri harmaiden sävyjen lisäksi omista lampaista saa ruskeaa ja mustaa villaa.

– Mulle tulee tästä olo, että mä teen jotain oikeaa. Se on oikeaa työtä, Anu Pensola sanoo.

Sudenhäntäkin on kasvanut.

– Mä rakastan Sipoota, en palaisi enää Helsinkiin.

Ikivanha luonnonkuitu palaa

Prinssikin tukee villan käyttöä

Villan arvostus on ollut alamaissa vuosikymmenet, mutta nyt siihen on herätty kansainvälisesti. Jopa Prinssi Charles on ryhtynyt villan puolestapuhujaksi. Villan nousu näkyy myös muotitalojen, kuten Pradan valikoimissa.

Lammas kesytettiin kotieläimeksi yli 10 000 vuotta sitten sekä lihan että villan takia.

– Suomesta puuttuu villan lajitteluun ja pesuun paneutunut organisaatio. Moni tahtoo luoda markkinoita maailmalle, mutta se ei tapahdu jos koko ketju ei ole kunnossa, kertoo sieviläinen lampuri ja kehräämöyrittäjä Satu Kumpulainen, joka tutki villan jalostusta Motiva Oy:n rahoittamassa Villaprojektissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu