Puheenaihe

"Suomessa on 50 000 maatilaa, joista 20 000 on olemassa vain siksi, että ne nostavat maataloustukea"

Suomalaiset maksavat ruoasta kallista hintaa. Ruoan korkeaan hintaan on useita syitä.

Johanna Erjonsalo / arkisto

Ruoka on Suomessa Euroopan kalleimmasta päästä. Silti suomalaiset viljelijät ovat ahdingossa.

Tietokirjailija, kolumnisti ja emerituspäätoimittaja Antti-Pekka Pietilä pureutuu tilanteen taustoihin uudessa kirjassaan Ruokarahan sisäpiiri (Art House 2019).

Kyseessä on Pietilän kymmenes oma kirja, joka valaisee suomalaisen ruokatuotannon ja maatalouspolitiikan pimeää puolta.

– Minua on aina kiinnostanut se, miten päätökset syntyvät, minkälaisia motiiveja niiden taustalla on ja ennen kaikkea miten rehellistä päätöksenteko on, Pietilä sanoo Turkulaisen haastattelussa.

Suomalaiset ovat pesseet sisällissodan jälkipyykkiä näihin päiviin asti. Pietilän mielestä seuraavaksi pitäisi tehdä tilit selväksi maatalouspolitiikasta.

– Seuraukset ovat olleet järkyttävät.

Pietilä kertoo havainneensa, että suomalaiset tuntevat huonosti kalliin ruoan ja runsaan maataloustuen taustat.

– Koko Suomen itsenäisyyden ajan väkeä on yritetty pitää maaseudulla. Se on ollut myös ideologinen lähtökohta. Keskustan oppi-isä Santeri Alkio ajatteli, että ihmiset turmeltuvat kaupungeissa.

– Hajasijoitus on synnyttänyt valtavan määrän elinkelvottomia maatiloja. Tämä on synnyttänyt Suomeen maata omistavan kurjaliston luokan, jota milloin maalaisliitto ja keskusta, milloin kommunistit ja vasemmisto ovat käyttäneet poliittisesti hyväksi.

Pietilä osoittaa kirjassaan, että jo 1930-luvulla tiedettiin, että pientilojen tukeminen johtaa kannattamattomiin tiloihin ja ylituotantoon.

– Tutkimustiedosta huolimatta poliitikot ovat aina päättäneet jatkaa maataloustukea. 1990-luvun alkuun mennessä tilanne oli kehittynyt katastrofaaliseksi: maataloustuki oli suhteellisesti Euroopan korkeinta, ruoka kalleinta ja rajasuoja tiukimpia.

Euroopan unionin jäsenyys pakotti Suomen muutoksiin, mutta muutos onnistui vain osittain.

– Liittymissopimuksessa oli hyvä poliittinen tahto, mutta ratkaisut, joita on yritetty tehdä, on vesitetty kotimaisilla keinoilla kerta toisensa jälkeen. Lopputulos on se, että syömme edelleen Euroopan kalleinta ruokaa.

Pietilä näkee tilanteeseen kaksi ratkaisua. Ensinnäkin maatilat pitää saada kannattaviksi.

– Nyt meillä on 50 000 tilaa, joista 20 000 on olemassa vain sen takia, että ne nostavat maataloustukea. Suuri suomalainen syndrooma on se, että maksamme puolelle tiloista vain siitä, että ne ovat olemassa ja pellon hinta pysyy hyvänä.

Toiseksi maataloustuki pitäisi kohdistaa elinkelpoisille tiloille.

– Maataloustukea pitäisi ajatella ruokatuotannon näkökulmasta. Nyt se on sosiaali-, alue- ja puoluepolitiikkaa, mutta se ei ole syy, minkä takia ihmiset haluavat tukea suomalaista maataloutta. Ihmiset haluavat tukea maataloutta sen takia, että he saavat syödä suomalaista ruokaa.

Pietilä ei usko Antti Rinteen (sd.) hallituksen kykyyn korjata tilannetta.

– Keskusta meni hallitukseen sillä ehdolla, että hajasijoitus jatkuu ja maataloustukeen EU:n taholta tulevat korjaavat toimenpiteet kompensoidaan niin, ettei Suomessa toteuteta mitään rakenneuudistuksia.

Antti-Pekka Pietilä on toiminut aiemmin toimitus- ja julkaisujohtajana Etelä-Suomen Mediassa, johon tämä lehti kuuluu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu