Puheenaihe

Vanha helsinkiläisratikka sai nimen Rosina – tuo monelle kävijälle lapsuuden mieleen: "Sisällä on myös tämä tuoksu"

Osastonhoitaja Kaarina Suutarinen, Raimo Niuranen, johtaja Tarja Sainio ja Mariam Zaknoun Kustaankartanon palvelukeskuksen Rosina-ratikan kupeessa.

Jussi Vehkasalo

– Täällä sisällä on myös tämä tuoksu, nuuhkii Kustaankartanon palvelukeskuksen johtaja Tarja Sainio Rosinaksi nimetyn ratikan sisällä.

Palvelukeskus valikoitui yhdeksi HKL:n käytöstä poistettujen ratikoiden saajaksi.

Käytettyjä ratikoita haki HKL:ltä liki sata eri toimijaa moniin erilaisiin tarkoituksiin.

Kustaankartanon saama, vuodelta 1955 peräisin oleva ja numeroa 320 kantava ratikka on Karjaalla toimineen Karia-yhtiön tuotantoa, mallin lempinimiä olivat aikanaan Ratti-Karia ja Mustangi.

– Tässä tosiaan on pyöreä ratti ja lisäksi takaosasta löytyy rahastajan paikka. Ratikka tuotiin tänne toukokuussa kuorma-auton lavetilla Roihupellon varikolta.

Ratikka nostettiin lavetille nosturilla, nosturia tarvittiin myös Kustaankartanon päässä, kun ratikka nostettiin nykyisille, väliaikaisille sijoilleen.

Raitiovaunu 320 kastettiin Rosinaksi Kustaankartanon festivaaleilla Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta.

Ratikka tuo kustaankartanolaisen Raimo Niurasen mieleen omat lapsuusajat ratikkareittien varrella.

– Kuljin tämän tyyppisillä ratikoilla usein, muistaakseni esimerkiksi linjoilla 8 ja 9. Tein näillä koulumatkoja, asuimme Vallilassa, Töölössä, Sörnäisissä ja Kalliossa, isäni työskenteli talonmiehenä, Niuranen kertoo.

Ratikka on ilahduttanut myös Mariam Zaknounia.

– Muistan ajaneeni tällaisella. Hyvä juttu, että tämä tänne saatiin. Kun ratikan äärelle tulee, niin tuntuu, että lähtee vähän niin kuin retkelle, Zaknoun toteaa.

Ratikan äärellä on muisteltu porukalla vaikkapa omia työmatkoja ja muita kaikenlaisia muistoja, mitä ratikka herättää.

– Asukkaat muistelevat aikanaan käyttämiään ratikkareittejä, osastonhoitaja Kaarina Suutarinen kertoo.

Ratikka on nykysijoiltaan Kustaankartanon B-talon vierestä tarkoitus siirtää tien toiselle puolelle, johon on suunnitteilla ratikkatori.

– Ratikkatoria on tarkoitus hyödyntää kesäaikaan toiminta- ja tapahtumakeskuksena. Torilla voisi olla vaikka jätskibaari, kahvila ja marjakoju. Meillä on täällä juuri nyt sadonkorjuuaika, alueella kasvaa monia marjoja, Tarja Sainio jatkaa.

Ratikan siirtäminen uusille sijoille vaatii tukevat perustukset, kyseisen mallinen ratikka painaa liki 20 tonnia.

– Jonkinlainen esiintymislavakin ratikkatorilla voisi olla. Ja ratikan ääniä voisi kuulua kaiuttimista, isolla screenillä voisimme esittää vanhoja filmejä. Talviajaksi ratikka peitetään huolellisesti, että se säilyy hyvässä kunnossa, Sainio sanoo.

Palvelukeskukseen on tullut kyselyjä siitä, milloin ratikka olisi auki yleisölle.

– Suunnitteilla on, että ensi kesänä voisimme järjestää yleisölle avoimia päiviä ratikkaan tutustumiseksi. Esimerkiksi päiväkotiryhmät voisivat tulla tutustumaan Rosinaan.

Helsinki-päivänä Kustaankartanon festivaaleilla oli myös lapsivieraita.

– Ohjaajan paikka ja rahastajan paikka olivat lapsille niitä suosituimpia tutustumiskohteita, Sainio kertoo.

Helsinkiläiset toimijat saivat HKL:ltä kolme käytöstä poistettua ratikkaa.

Yksi ratikoista sijaitsee Teurastamolla, sen sai käyttöönsä The Helsinki Distilling Companyn (Helsingin tislaamo), Allegra Lab Helsingin ja Turhan tiedon seuran yhteishanke. Tislaamon ratikasta tuli taide- ja tiederatikka nimeltään Onni.

– Tapahtumia on ollut kerran viikossa tai parin viikon välein ja kohderyhmä on löytänyt paikalle hyvin. Avajaisissa oli oikein runsaasti väkeä ja torvisoittokuntakin, kertoo Helsingin tislaamon tislaamomestari Mikko Mykkänen Onnin kesästä.

Sadepäivinä tai kuuron yllättäessä ratikka on toiminut sateensuojana Tislaamo Barin terassin asiakkaille. Yleensä ratikan ovet ovat auki, kun tislaamo on auki. Näin lapset sekä harrastajat ja kiinnostuneet ohikulkijat voivat käydä raitiovaunussa ihmettelemässä.

– Bändejä, musiikkia, runoja, luentoja, tastingeja, vaikka mitä on jo ehditty tehdä. Elokuvaillat tulevat syksyn pimetessä. Ratikka on tarkoitus peitellä talviuneen lokakuussa, Mykkänen jatkaa.

Ulkopuolisille toimijoille Onni-raitiovaunua ei ole vuokrattu montaa kertaa. Joitain kuvauksia ja pari yksityistilaisuutta on ollut, mutta useimmiten ratikka on tislaamon yksityistilaisuuksissakin ollut terassin kanssa kaikkien käytössä.

– Mutta voidaan toki vuokrata jos kiinnostusta ilmenee.

Stadin Ratikoille luovutettu perävaunu entisöidään museolinjalla käytettäväksi.

HKL:n tavoitteena on, että Helsingissä säilyy joka vuosikymmeneltä omaa aikakauttaan, tyyliä ja teknologiaa edustava raitiovaunu ja perävaunu.

Uuteen käyttöön

HKL ja vanhat ratikat

HKL:n vanhoja raitiovaunuja hakivat käyttöönsä useat erilaiset tahot. Ratikoiden saajien valinnassa huomioitiin raitiovaunujen laaja ja monipuolinen sijoittuminen eri käyttötarkoituksiin ja eri käyttäjäryhmien tavoitettavaksi.

Tehdyillä valinnoilla HKL halusi tukea uuden kaupunkikulttuurin kehittymistä raitiovaunujen historiallista arvoa kunnioittaen.

Luovutettavaksi myös aiotun raitiovaunun numero 12 osalta luovutuspäätöstä ei erilaisista hakemuksista huolimatta tehty, vaan HKL päätti pitää vaunun toistaiseksi omistuksessaan. HKL:n omistukseen jäi vaunun 12 lisäksi vielä muitakin perinnevaunuja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kuva: Liki 100-vuotias ratikka saapui Hermanniin – "Saa paikkansa tislaamon edestä"16.4.2019 12.54
Kaksi HKL:n vanhaa ratikkaa viedään Mikkeliin – kolme jää Helsinkiin3.12.2018 10.42
HKL:lle satelee ehdotuksia ratikoiden uusiokäytöstä – "On ideoitu saunaa ja kahviloita"19.8.2018 19.15

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu